perjantai 18. joulukuuta 2009

VUOSI 2009

Tämä vuosi alkaa kohta olla paketissa ja sen kunniaksi pieni kuvakollaasi kuluneen vuoden kohokohdista!

Keväällä 2009 hankia penkomassa:


Huhtikuussa koulutuksessa Paukun majalla, kuvassa Piko ja Tinde:

Vappuna kasvattajan järjestämässä koulutuksessa Jyväskylässä:


Labradorileirillä Muuramessa mölli-wt:ssä:
Toukokuussa Korialla taipparit läpi!!! Se oli hienoa! :)

Kesäkuussa Haminassa ensimmäinen mejä-koe, tulos avo2.

Sorsastuksen aloituspäivänä Hollolassa:


Järkyttävän mahtavaa, elokuussa Tammelassa toinen mejä-koe ja siitä luokkavoitto tuloksella avo1 48/50 pist. !!!!
Välillä vähän mökkeiltiinkin:
Elokuussa Virolahdella kolmas mejä-koe, taas tunteita kuohuttava tulos avo1 pistein 48/50, luokan voitto!!

Vuoden uskomattomin tapahtuma, Valkealan WT lokakuussa, Pikon eka WT-koe. Piko toimi ykkösen arvoisesti tässäkin lajissa pistein 80/100 ja sijoittui toiseksi. Käsittämättömän hienoaupeetamahtavaa!!! :)


Hienot tulokset Pikolle siis "aloituskaudellaan". Ei ole aina ollut niin ruusuilla tanssimista tuolla treeneissä, vaikka tulokset nyt muuta antavatkin ymmärtää... Ensi vuonna lähdetään taas nollista pakollisten luokkanousujen takia, mejässä voittajaluokkaan ja WT:ssä avoimeen. Startteja yritetään kyllä molempiin lajeihin saada heti alkukesästä, jos vaan juoksut sattuu sopivasti eikä koiran mieliala vaihtele liikaa.... Eihän nartuilla koskaan, eihän? :) Jossain vaiheessa sulatellaan taas riistaa ja kysytään Pikolta nätisti, että mitenkäs ne nome-b-kokeet? Ja jos HÄN vastaa myöntävästi, niin sitten ilmotellaan kokeisiin, mutta ei pakotella sen enempää. B-kokeissa onneksi saadaan alottaa ensi vuonna alokas-luokasta.

Ei sitten muuta kun hyvää joulua itse kullekkin ja tuloksekasta uutta vuotta 2010!!! :)

maanantai 16. marraskuuta 2009

Marraskuulumisia

Reilun kuukauden treenitauko takana ja kyllähän se vähän myös näkyy... Törkeänä karkaamisena ainakin... Eilen tehtiin pellolla treeniä, markkeerausta ja linjaa... Tänään metsässä aika laaja hakuruutu ja sen päälle ekat verijäljet katkoilla. Tein kaksi 10 metrin katkoa suoralle pätkälle ja yhden katkokulman. Ja Piko meni kun juna. Valitettavasti vaan se oli PIKAJUNA! Miten ihmeessä tota vauhtia saa jäljellä pois?!?! Siihen pitää ihan tosissaan itse keskittyä ja hakata kantapäitä sammaleeseen. Kunnes taas sitten kohta huomaat, että taas mennään aivan liian kovaa... :( Mutta yllättävän hyvin siis meni noi katkot! :)

Muuten ollaan vaan lenkkeilty ja saatu vähän laihdutettuakin, koiraa siis, ei ohjaajaa... ;) Piko on nyt ihan toisen näkönen, kun on vähän hoikempi, PAREMMAN näköinen! Nyt sillä on painoa 25 kg ja siinä sais kyllä pysyäkin, pari kiloa on pudonnut parhaista ajoista.

Olen myös pohtinut, että pitäiskö tota tokoa ihan tosissaan vähän treenata, jos ensi kesänä vaikka kokeilis sitäkin kisata. Treenaus on vaan toteuttamista vaille valmis, hyvin suunniteltu kylläkin! :) Pikolla periaatteessa olis kyllä varmasti mahdollisuudet saada alokasluokasta jonkinmoinen tulos, se on sen verran vastaanottavainen ja lahjottavissa, että treenausta vaan vaatis...Mutta ei musta silti mitään TOKOILIJAA tule, never!

Talven aikana treenaillaan hiljakseen (kuten aina...), pidennetään matkoja ja aletaan tekemään enemmän malttiharjoituksia toisten koirien seurassa, sais toi karkailu toisen koiran perään olla jo historiaa... Pikon kaikki tämän kesän saavuttamat tulokset näkyvät muuten vihdoinkin jo myös koiranetissä!

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Muutamia huomioita tuomareilta ja kouluttajilta...

Tässä syksyn aikana on tullut pari juttua, jotka haluan jättää muistiin...

  • WT/NOME-kokeessa koiran ei tarvitse tulla sivulle palauttaessa, laita vain heti hihna kaulaan
  • kokeissa ylimääräinen sivulle- venkslaaminen pois. Ota itse vaikka askel!
  • eteen-lähetyksessä, jos koira alkaa kyselemään (katselemaan ohjaajaan päin), älä näytä kädellä vaan huuda käskyä. (Ettei ala pyörimään)
  • Harjoittele eteen ja sivusuuntia niin, ettei koira näe ohjaajaa

-----Jatkan tätä vielä-----

lauantai 3. lokakuuta 2009

Pikon ensimmäinen WT

Tänään matkattiin Valkealan perukoille working testiin. Tässä koemuodossahan noudetaan dameja. Tuomareina olivat Miso Sipola ja Pauliina Ahola. Piko sai tosi hienosti alo1- tuloksen !! Alokasluokassa 23 koiraa ja Pikon sijoitus 2. Aika kivasti saatiin toi kuntohuippu kohdalleen! :)

Rastiselitykset:

1.rasti (Miso)
Ykkösmarkkeeraus (heitto+laukaus) melko rankkaan vatukkoon, lähetys pellolta. Koira joutui tässä kyllä nenäänsä käyttämään. Piko joutui heittämään muutaman lenkin ennen kuin dami löytyi. Palautuksessa myös innostuksissaan lenkki mun selän takana... 15/20 pist.

2.rasti (Pauliina)
Pätkä seuraamista ja lähihaku. Pellolla oli pitkä ja kapea kaistale tosi pitkää heinikkoa, jossa damit ja siinä alueella piti koira siis saada pysymään. Damit oli kevyesti sujautettu heinän alle eli taas nenän käyttöä. Ensin noin 10-15m seuraamista ilman hihnaa ja laukauksesta pysähdys. Ampuja käveli hiukan ja uusi laukaus. Eka dami tuli suht helposti, mutta toinen teetti työtä. Ampuja ilmeisesti veti useampia koiria kovasti vasemmalle ja siellähän se Pikokin pyöri. Kuunteli kyllä aika mukavasti pilliä vaikka jouduinkin aika monesti kääntämään ja vääntämään.... Onneksi kuitenkin toinenkin dami löytyi! 13/20 pist.

3.rasti (Miso)
Tällä rastilla oli meille ihan uusi juttu... Jäniskevennys... Olivat hommanneet "jäniksen", joka oli ilmeisesti pitkässä paksussa kuminauhassa. Ja kun kuminauhan venyttää tarpeeksi pitkälle (= noin 15-20metriä) ja päästää irti, niin Jänö sai kyytiä. Ja lujaa. Koira ei kuitenkaan saanut rynnätä jänön perään... Pellolta lähetys ja metsän reunassa, samassa kohdassa, minne jänö sujahti oli ohjausdami. Eli ohjaus sinne suuntaan, mihin jänö oli kadonnut. Onpas vaikee selittää... Kuitenkin, tehtävä näytti aika mahdottomalta, mutta ei sitten onneksi osoittautunutkaan liian vaikeaksi. Eteen-käsky ja dami talteen. 19/20 pist.

4.rasti (Pauliina)
Ykkösmarkkeeraus. Lähetys pellolta ja dami tippui ryteikkölampeen. Olin melko varma, että Piko ei näin kylmällä mene uimaan... Mutta ei muuta kun lähetyspaikalle ja luotto koiraan. Dami tuli hyvin talteen! 18/20 pist.

Ja sitten jännitettiin, että ihanko tässä oikeasti ollaan nyt sitten sinne kovin haluttuun wt:n finaaliin pääsemässä............. Ja joo-o, siellähän me, keltanokat! :)

Finaali:
Alokasluokasta kuusi koiraa pääsi finaaliin ja tehtävä suoritettiin pareittain. Molemmat koirat vapaina ja ensin tuli ykkösmarkkeeraus meidän parina olleelle Luunille. Viistosti meidän ohitse ja viistosti ojan ylitse seuraavalle peltosaralle. Piko pysyi onneksi paikoillaan, mutta muutaman sentin liikkumista taisi olla... Piko ei heti löytänyt omaa markkeerausdamiaan, vaan joutui vähän pyörimään. Onneksi sitten kuitenkin löytyi! :) Finaalista pisteitä napsahti 15/20.

Eli yhteensä pisteitä 80/100 ja peräti yhdellä pisteellä meni voittaja ohi......... :)

Kuvaaja: Anu Honkaniemi


Nyt me ollaan saavutettu, ja ylitetty, tämän vuoden tavoitteet ja on mukava vetäytyä koloon nukkumaan talviunta... :) Tai sitten levätään vaan hetki ja aletaan pikkuhiljaa treenata mejän voittajaluokan juttuja ja wt-treeniä avo-luokkaa ajatellen. Mahtava vuosi Pikolla kaiken kaikkiaan! :)

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Koulutusta ja metsäkävelyä

Juoksukohtaus kotipelloilla... :)

Lauantaina oli Kaakon Noutajakoirayhdistyksen järjestämä WT-koulutuspäivä Paukun majalla. Vuorisen Lotta koulutti meidän alo-ryhmää. Päivä oli kyllä tosi onnistunut ja koirat oli hyviä! Pikokin malttoi keskittyä noutoihin ja odotteluaikana rentoutui. Tehtiin markkeerauksia ja linjoja, erikseen ja yhdisteltyinä, koottiin pienistä palasista hyvät tehtävät. Aloiteltiin helpoilla ja sitten iltapäivällä jo vähän koeteltiin rajojakin, tosi mukava päivä!

Piko on ollut viime aikoina treeneissä erittäin hyvä, innokas, kuuntelee pilliä. Siis koiran tasoon nähden hyvä. Toivoa vaan sopii, että sama draivi pysyis vielä kaksi viikkoa, jolloin on suunniteltu kuntohuippu ja Valkealan wt. Meidän eka wt-koe, joka todennäköisesti kariutuu ohjaajan jännitykseen, jos johonkin... Tämän kokeen jälkeen on vuosi 2009 paketissa ja otetaan vähän rennommin...



Huonosti koulutettu kissa, kun ei pysy paikoillaan...


Tänään oltiin sitten ulkoiluttamassa koiraa ja haulikkoa, aika monta tuntia... Ei lintuja, ei saalista. Mutta tulipahan heitettyä reilu lenkki...

Kesän valokuvia latautuu parhaillaan galleriaan...

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Vuoden Mejäkäs 2009 !!!

Pikon elämän kolmas mejä-koe päättyi lopulta avo1-tulokseen pistein 48/50 ja avoimen luokan voittoon!!! Taas saatiin iso ruokasäkki! :) Piko oli kokeen ainoa narttu ja pesi hienosti kaikki urokset...


Kaakon Noutajakoirajärjestön järjestämässä syksyn viimeisessä mejä-kokeessa jaetaan parhaan avo1-tuloksen saaneelle koiralle myös kiertopalkinto Vuoden Mejäkäs-nimellä. Pikon nimi siis kaiverretaan hienoon pokaaliin ja jää näin historian kirjoihin. Ja minä len taas yhtä hymyä! :D Palkintojenjako on aiheuttanut kahtena viikonloppuna peräkkäin armotonta käsien tärinää, pulssin kohoamista ja lähes kyyneleiden valumista. Hieno kesän lopetus mejä-rintamalla! Mejä on ja pysyy edelleenkin meidän kakkoslajina, siinä ei turhaan aleta pipoa kiristämään ja järkyttävän paljon treenaamaan. Katotaan mihin tämä polku meidät vie...

Arvostelu: Tuomarina Markku Huttunen
a) Jäljestämishalukkuus 6/6
b) Jäljestämisvarmuus 11/12
c) Työskentelyn etenevyys 9/10
d) Lähdöt, kulmat, makaukset, kaato ym. 14/14
e) Käyttäytyminen kaadolla 3/3
f) Yleisvaikutelma 5/5

Innokas lähtö lähtömakaus nopeasti huomioiden. Voimakkaasti eteenpäin pyrkivä koira, jota ohjaaja pyrkii jarruttamaan. Työskentely jäljellä on erittäin tarkkaa. Ainoastaan 2. osuuden alkupuolella oleva nuolukivi aiheuttaa tarkistelua, sekä muutama pieni kaarros jäljellä. Kulmat tarkasti, merkaten makuut. Kaadon nuolee. Erinomainen suoritus koirakolta.

Tosiaan Pikon vauhti oli aivan liian kovaa ja jarruttaminen on yllättävän vaikeata. Pistevähennykset tulivat vain siitä vauhdista....Hirvien nuolukivikin aiheutti aikamoisia sydämenhypähdyksiä, mutta onneksi niistä selvittiin! :)


Yst.Nimim. Edelleen löytyy hirvikärpäsiä hiuksista ja vaatteista... ;)

maanantai 24. elokuuta 2009

Kolme kovaa koetusta, kolmen eri ohjaajan kanssa ja kaikki aivan nappiin!

Viime viikolla Pikoa vietiin ympäriinsä. Torstaina tosiaan tuo sorsastuksen aloitus, joka sujui oikein hyvin.

Lauantaina sitten ihana Minna lupautui viemään Pikon Kouvolaan näyttelyyn. Tavoitteena tosiaan oli se H, että jos joskus mejässä sinne voittajaluokkaan olis mahdollisuus päästä. Tulos ylitti toiveet ja odotukset ja Piko sai KÄY-EH:n !!! Tosi hieno juttu! Tämä olikin sitten Pikon eka ja vika näyttely, ei tarvi enää mennä.... :) Tuomarina oli Vincent O'Brian ja tässä arvostelu:

Black female. Upstanding.Would like more width in shoulder & deeper chest. Excellent dark eye. Clear stop. Black nose. Good nostrils. Pleasant expression. Level topline. Moves good coming & going.


Sitten sunnuntaina olikin vuorossa Labradorikerhon järjestämä mejä-koe Tammelan Susikkaassa. Avoimessa luokassa kisaili kahdeksan koiraa. Piko lähti heti ensimmäisenä. Piko jäljesti ennätyshidasta vauhtia, naru ei ollut kireänä, kun ehkä puolet matkasta ja se on ehdottomasti hyvä juttu! Tulos oli sitten se AVO1 pistein 48/50 ja avo-luokan paras! Kyllä meitä hymyilytti! :D Tuomarina Pikolla oli Seppo Markelin. Arvostelu:

a) Jäljestämishalukkuus 6/6
b) Jäljestämisvarmuus 12/12
c) Työskentelyn etenevyys 10/10
d) Lähdöt, kulmat, makaukset... 12/14
e) Käyttäytyminen kaadolla 3/3
f) Yleisvaikutelma 5/5
Koeselostus: Hyvä lähtö. Koira jäljestää sopivan reipasta vauhtia. Suorat osuudet aivan jäljen päällä. Kulmat hyvin jäljen mukaan. Ensimmäisen makauksen osoittaa pysähtyen, toisen makauksen ohittaa. Kaadon osoittaa ottamalla suuhun.


Ai miten niin ahneita labradoreja?: Kuvat Leena Olin

perjantai 21. elokuuta 2009

Sorsastuksen aloitus

Piko oli Hollolassa alotuksessa ja saalista kolme kappaletta. Kuulemani mukaan oli ollut mukavan rauhallinen passissa ja tehnyt hyvät noudot. Loistavaa!! Huomenna olisi sitten Kouvolan näyttely ja sunnuntaina Tammelassa mejä-koe. Kiirettä piisaa, mutta onhan tässä jo lepäiltykin.


Pari kuvaa lisää galleriassa.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Lomat on lomailtu

Nyt sitten yritetään taas treenata. Koitetaan tehdä erilaisissa paikoissa lyhyitä, onnistuneita suorituksia...

Tällä viikolla Noita oli vierailemassa ja tehtiin markkeerausharjoituksia. Piko on aina ollut melko hyvä markkeeraaja ja niin oli tälläkin kertaa. Paitsi lopussa piti käydä ojassa kastautumassa, kun oli jo niin raskasta..... Viikonlopun se oli Padasjoella mökkeilemässä vanhempieni kanssa ja sai tehokuurin veneestä noutoa. Pyy niillä siellä taisi olla heitettävänä ja kuulemma teki tosi hyvin ja viimein alkoi jo veneestä hyppääminenkin onnistua. Taitaakin ensi vuonna joku muu tuoda Pikon b-kokeeseen, jos neiti olis jo sen verran aikuistunu, että vaakutkin kelpais paremmin... :) Mistä näitä ikinä tietää!

Tänään olin Padasjoella nome-b-koetta seuraamassa. Alo-luokan tehtävät näytti helpoilta, mutta muutama kompastuskivi oli mukana. Matkat ei olleet pitkiä. Onnea vaan vielä Tiinalle ja Tindelle ykkösestä, hienosti meni!

Pikon siskot Sentti ja Hattivatti ovat pärjänneet tosi mukavasti! Sentti pääsi mejässä voittajaluokkaat ja napsi ykköset tokosta, wt:stä ja nomesta. Hatti sai myös mejästä ykkösen. Tosi hienoa! :)

Me jatketaan treenausta ja kohta yritetään päästä variksiakin jo ampuilemaan...

perjantai 3. heinäkuuta 2009

Kesälomaa ja juoksut

Piko aloitti toiset juoksunsa juhannuksen alla. Ekoista ehtikin kulua jo mukavat 10,5 kuukautta! :) Sopii mulle tommonen väli! :) Piko on nyt helteiden ja juoksujen aikana lähinnä maannut ja vähän ehkä leikkinyt kissan kanssa. Mutta lähinnä siis maannut...


Ja vähän piti kytätä myös sorsia... :)


Taippareiden ja mejä-kokeen jälkeen tuli laiskuus. Nyt on menny jo ainakin pari viikkoa lähes kokonaan treenaamatta. Tauko tekee varmaankin ihan hyvää, sekä koiralle, että ohjaajalle... Kun kokeita ei ole näköpiirissä, niin miksi treenaisin...Lokakuun omiin wt-kokeisiinkin on vielä niiiiin pitkä aika, että ehtiihän tässä vielä...

Tänä kesänä olis tarkotus vielä päästä johonkin mejä-kokeeseen mukaan ja syksyllä ehkä sorsaan. Sorsan Piko kyllä tuo, kunhan ensin uskaltaa hypätä pois veneestä... Mutta se onkin sitten ihan toinen juttu... :) Eli treenattavaa kyllä olis, mutta kun pitäis olla hyviä syitä, että MIKSI treenaan... Niitä jään pohtimaan.....

torstai 4. kesäkuuta 2009

Ensimmäinen mejä-koe

Tiistaina matkasin elämäni ekaa kertaa viralliseen mejä-kokeeseen. Kyseessä oli Kaakon Noutajakoirayhdistyksen järjestämä iltakoe Haminassa, mukana oli vain 4 koiraa, jotka kaikki avoimessa luokassa. Tuomarina oli Tuula Pekkalin. Edellisenä päivänä tehtiin siis jäljet ja seuraavana iltana sitten varsinainen koe. Pikon suorituksen lisäksi erittäin suuren jännityksen aiheena oli tietenkin oman tekemäni jäljen opastus.

Piko pääsi jäljelle toisena. Se tutki alkumakauksen hyvin ja lähti tapansa mukaan vauhdikkaasti matkaan. Tuomari muistutti, että yhdellä kädellä pitäisi pitää narusta kiinni... Ajattellin, että huh huh, riittääköhän mun voimat. Onneksi tiedän, et Piko pysähtyy kyllä käskystä, jos naru sattuu lipeämään sormien välistä. Entisenä hevosmiehenä pidin liinasta kiinni tutulla ratsastusotteella, joka onneksi piti koko lähes kilometrin matkan. Alkumatka oli aika kamalaa ryteikköä ja keskityin vain pysymään pystyssä... Tuomari muistutti myös , että älä ota niitä juoksuaskelia...

Etukäteen jännitin eniten, että miten Pikolta sujuu makauksien merkkaukset, mutta nehän meni kun oppikirjasta! Loistavasti! Viimesellä osuudella vauhti alkoi (onneksi) vähän rauhoittua ja aloin jo mielessäni ajatella, että me taidetaan ihan oikeasti päästä loppuun asti, ei voi näin lyhyellä matkalla tulla enää kolmea hukkaa. Edessäni häämötti jo punaiset loppukrepit, mutta Piko otti hajun ja ajautui pois jäljestä...... HUKKA! Meille tuli siis ainoa hukka noin 40 metriä ennen kaatoa!!!! VOI ITKU!! Olis ollu aika hienoa tehä hukaton koe heti ekalla kerralla!

Mut ei me lannistuta, Piko jäljesti sitten hukan jälkeen ihan suoraan kaadolle ja otti valtavan sorkan kauniisti kannettavakseen. Oli muuten koira aika puhki työnsä jälkeen. Aivan loistava reissu siis kaikin puolin, varsinkin kun minä itsekin suoriuduin opastamisesta edes jotenkin kunnialla! :) Saatiin Pikolle eka palkintopokaali:


Tuomari sanoi illalla myöhään loppupuheessaan Pikosta jotenkin näin: Päivän harmittavin suoritus... Viittasi tällä siis ihan lopussa tulleeseen hukkaan. Muuten kehui Pikon suoritusta kovasti! :)

Virallinen arvostelu:

a) Jäljestämishalukkuus 3/6 pist.
b) Jäljestämisvarmuus 6/12 pist.
c) Työskentelyn etenevyys 5/10 pist.
d) Lähdön, makauksien ym. merkkaus 14/14 pist. !!!!
e) Käyttäytyminen kaadolla 3/3 pist.
f) Yleisvaikutelma 4/5 pist.

yht. 35/50 pistettä ja AVO2

Koeselostus:
Pikolle näytetään alkumakaus, jonka tutkii tarkasti nuuskutellen kulmasta kulmaan. Kreppien matka ohjatusti. Piko aloittaa hyvin reipasvauhtisen maavainuisen työskentelyn. Ensimmäisellä osuudella yksi laajahko rengastus taimikossa ja pienempi tutkailu sorkanjälkien ympärillä. Ensimmäinen kulma hienosti. Toinen osuus täydellistä jälkityöskentelyä. Toinen kulma jälleen pysähtyen nuuhkimaan. Kolmas osuus puolessa välissä narunmittainen pyörähdys, hetki hyvin ja lopun häämöttäessä Piko ajautuu jäljen sivuun, liekö tuuli haitannut vai tuoreet sorkanjäljet, mutta Piko ajautuu kauas jäljestä, Hukka. Uusi aloitus ja nyt tullaan vauhdilla kaadolle, jonka omistaa kantelemalla sorkkaa. Nuori lahjakas jäljestäjä, joka harmillisesti sortui sorkanjälkiin ensimmäisessä kokeessaan, mutta iän myötä varmuuttakin tulee lisää.

maanantai 25. toukokuuta 2009

Labbisleirin luentojen antia

Tein itselleni muistiinpanoja leirin luonnoista:

Heikki Nevalainen



Pennun kanssa ota huomioon:
  • ota palautuksessa aina KOIRA vastaan, älä kaappaa damia
  • pyri iloiseen koiraan, mutta rajansa kaikella säheltämiselläkin on
  • poista häiriötekijät, kun treenaat, esim. järven jää on hyvä paikka
  • malttia ruokakupilla ja joka paikassa
  • käytä ruokintaa muutenkin hyödyksi, esim. linjassa
  • ohjaaja muistaa pysyä rauhallisena!!!
  • jäinen varis yleensä ekaks helpompi pennulle
  • yritä saada hyppiminen loppumaan ja nuorena

Treenijuttuja:
  • harjoittele palautusta häirittynä esim. heittämällä/pudottamalla toinen dami palautuksen aikana lähellesi. Loppujen lopuksi voit heittää toisen damin vaikka koiran jalkoihin, eikä vaihtamista/häiriintymistä tule.
  • kun koira oppii palauttamaan kunnolla, ei vihelletä luoksetulovihellystä. Säästä vihellys "tiukkaan paikkaan", kun koira alkaa sooloilla.
  • paikalla pysyminen tärkeää, heittele dameja tai palloja
  • muista mitä treenaat. Esim. kun treenaat linjaa, älä puutu palautuksiin.
  • lisää hiljalleen etäisyyksiä, myös koiran ja ohjaajan välitä matkaa ohjauksissa.
  • tiedä, missä dami on!
  • pilli suussa!!
  • pidä huoli, että koira näkee heiton
  • lähihaku-pillitys vain alussa, kun koira tekee töitä ei tarvitse pillittää.
(Muistiinpanot Heikin edellisvuoden luennosta täällä.)


Reima Ronkainen

  • tunne koirasi heikkoudet ja vahvuudet
  • tee kokeessa aina samoin kuin treeneissä !!! -> rutiinit tulee selkärangasta
  • positiivinen ilmapiiri koiran kanssa koetta edeltävinä päivinä
  • luota koiraasi
  • älä kiirehdi lähettämisessä

Labradorileiri 2009

(Kämppäkaverit Veeti ja Piko Riihivuoren päällä)

Labradorien nou/nome-leiri vuosimallia 2009 on nyt sitten takanapäin. Täytyy kyllä sanoa, että on aika mukavaa jatkaa kesälomaa leirin jälkeen, aika puhkinainen olo on...

Sarkkisen Tomi oli meidän kouluttajana ja hyviä neuvoja, esimerkkejä ja vinkkejä jakelikin koko viikonlopun. Muutamia uusia ihan perusharjoituksia, mitä vaan ei ole itse tajunnut harjoitella, tuli lisää. Piko oli aika pitkälti EVVK-asenteella koko viikonlopun. Nyt on onneksi rankat yhteistreenit tältä keväältä ohi ja nyt joko pidetään pientä taukoa tai heitellään vaan paukkuja tai muuta innostavaa. Verijälkiäkin pitää tehdä pari, kun ensi viikolla olis ne kokeet... Valokuvia leiristä ja Pikon taippareista on nyt laitettu nettiin. Vesitreeneissäkin huomasi hyvin eron ekan ja tokan noudon välillä. Ekassa palautusvauhti uinnissa oli hyvä, mutta sitten jatkossa palautukset tuli niin, että Piko suunnilleen kellui takasin rantaan. Hieno juttu...... Voihan se tehdä niitä juoksuja, tai sitten ei...


Leirin päätteeksi piti tietysti vielä osallistua mölli-wt-kisaan. Ilmoitin Pikon nou-luokkaan, vaikka alo-luokkaankin oltais saatu mennä, mutta halusin Pikolle onnistumisia ja helppoja tehtäviä. Eka rasti oli pätkä seuraamista ja ykkösmarkkeeraus. Ihan iisi biisi, Piko teki hyvin, ote damista olisi saanu olla parempi, kun piti narusta kiinni. Toinen rasti oli markkeeraus ja ohjaus samaan paikkaan. Tässä tuli sitten taas se EVVK-asenne. Piko lähti hyvin, mutta palautusvauhti oli hidas. Myös riistoista tuttu katselu ennen, kun ottaa linnun suuhun on nyt siirtynyt myös dameihin ja mun siis pitää melkeinpä kehottaa sitä ottamaan dami suuhun tai pillittämällä luokse, jolloin nappaa damin mukaan. Ei hyvä! Ohjaukselle lähti vasta toisesta käskystä ja meni damille, mutta se palautusvauhti.... Ja matkalle oli ihan YHTÄKKIÄ ilmestyny vetisiä ja mutaisia kohtia, jotka oli IHAN PAKKO kiertää... Tuloksista ei vielä tässä vaiheessa ole tietoa...

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

PIKO LÄPÄISI TAIPPARIT!!!


Tänään, armon päivänä, Piko läpäisi taipumuskokeen Paukun majalla Joni Höijerin tuomaroimana!!

Ei olis moni uskonu, en edes minä itse..... Nimittäin niin suuri tahtojen taistelu on ollu näiden riistojen kanssa.... Voipi olla, että meillä ei ihan hetkeen riistoja sulatella, pupujussinkin annoin heti pois parempaan käyttöön... Monille taipparit on ihan läpihuutojuttu, mutta meille ei todellakaan. Kaikki tulokset tästä eteenpäin on plussaa! B-kokeessa tuskin koskaan startataan, mut wt:ssä vois ehkä joskus kokeilla.

Pöytäkirjan arvostelu:

1.SOSIAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN
Rauhallinen

2. UIMAHALU
Menee veteen, ui hyvin.

3. HAKUINTO
Liikkuu alueella verkkaisella vauhdilla kattaen kuitenkin aluetta hyvin ja löytäen riistaa.

4. NOUTOHALU
Hyvä lokeilla, variksella tarvitsee hiukan apuja. Hyvä kanilla.

5. NOUTO-OTE
Pehmeä.

6. PALAUTTAMINEN
Palauttaa löytämänsä riistat ohjaajalle käteen.

7. REAGOINTI LAUKAUKSEEN
Tarkkaavainen.

8. ITSELUOTTAMUS JA ALOITEKYKY
Selvittää tehtävän.

9. YHTEISTYÖ
Riittävä.


10. YLEISVAIKUTELMA
Verkkaisesti kokeen aloittanut koira, jolla pieniä puutteita ylösotoissa. Suorittaa kuitenkin vesi- ja hakutyön riittävän tehokkaasti sekä itseluottamustehtävän itsenäisesti.

Omat kommentit:
Eka lokki tuli hyvin, meni varovaisesti veteen. Tokalla lokilla käänty puolessa välissä takasin ja lähetin uudestaan, jolloin lokki tuli. Hakuruutu aivan kamalaa katseltavaa. Välillä kävelyä ja monta kertaa jouduin käskyttämään ja kannustamaan. Kuitenkin onneksi vaakut tuli. Kanijälki menikin onneks ihan putkeen, kani tuli ekalla lähetyksellä! :) Omistajaa hymyilytti! :)

Valokuvia tulee lähipäivinä, nyt me Pikon kanssa lomaillaan pari päivää ansaitusti! Ja helatorstaina lähetään korkean paikan leirille Muurameen. Piko sai myös kutsun Haminan mejä-kokeeseen kesäkuun alussa! Jee jee!!

lauantai 2. toukokuuta 2009

Kevätkuulumisia

Meidän pikku-Piko ehti täyttää jo kaks vuotta!!! Onnea Piko!


Mejä-kokeeseen ei sitten päästy mukaan, ei voi mitään, jatketaan ilmoittelemisia... Tehtiin Pikolle harjoitusjälki, jossa oli peräti 6 kulmaa/makausta. Kyllä se pysähty jokaisen kohdalla, mutta en siitä ilmaisusta sitten niin tiedä... :)

Riistalla ollaan treenailtu ja nyt viimeistään voin todeta tietäväni, mitä tarkoittaa omistaa vaihtelevalla luonteella toimiva narttu... Kun toisena päivänä riistat ei meinaa millään kelvata ja toisena taas ihan hienosti... Olen nyt viime aikoina uskaltanut komentaa Pikoa vähän kovemmin myös riistojen kanssa, jospa se ei enää olis niin herkkis...

Rokotuksilla käytiin, otettiin se laajempi, missä myös kennelyskä. Piko on myös heittäny jo talviturkin mukavan innostuneesti!

Vappua vietettiin Jyväskylässä treenaillen. Jummi-Jammien kanssa oli kyllä mukavaa treenata ja varsinkin oli kiva kuulla muidenkin Muumi-pentujen kuulumisia. Muumeja oli paikalla viisi! Ens viikolla ajellaan taas Maijan luokse, tällä kertaa treenataan taippareihin. Koulutuksessa Pikolla meni markkeeraukset ihan hyvin, mutta ohjaukset menikin sitten aika plörinäksi. En tiedä miks, vaikka olivat kuinka motivoituja, niin ei... Niitä siis aletaan hinkkaamaan!


Kuvissa vasemmalta: J-J Mymmeli, J-J Tiuhti, J-J Pikku Myy, J-J Hattivatti ja J-J Noita.
Lisää kuvia laitan galleriaan ihan kohta...

torstai 16. huhtikuuta 2009

Mejää ja matolääkettä

Tällä viikolla vihdoin ja viimein huomasin erään metsäläntin olevan jo täysin lumeton ja ei muuta, kun jälkeä vetämään. Eihän tällä nyt muuten niin kiirus ole, mutta kun ollaan mejä-kokeeseen varasijalla, niin kait sitä pari kertaa pitää treenatakin... Pidetään peukkuja, että päästäis starttaamaan!!

Lähinnä ne makaukset on se treenattava asia tällä hetkellä. Pikolle ei ole vielä opetettu, että makaukset pitäis jotenkin "ilmaista"... Mutta tällä kertaa Piko teki homman kun oppikirjasta, eli nuuski hetken. Mielestäni loistava ilmaisu! Eihän sille mitään tarvikaan opettaa! :) No joo, jos nyt kuitenkin...

Kevään matolääkityskin tuli hoidettua. Apteekissa sain uutta ja hieman yllätävääkin tietoa. Aikaisemminhan on suositeltu matolääkkeen merkin vaihtelemista, mutta nyt olikin tullu jotain uutta tietoa, että koiralle pitäisikin antaa sen koko elämä samaa matolääkettä...?!?!? No, onhan siinä varmaan jotain perääkin, toivottavasti nyt kuitenkin ne matoset pysyy meidän hurtasta erossa.

Lähtölaskenta taippareihin on alkanut..... 30 päivää jäljellä..... Ei vielä kannata jännittää, panikoida kylläkin.....

maanantai 13. huhtikuuta 2009

Pääsiäistreenit

Lauantaina Paukun majalla treenaamassa. Kouluttajina oli Jukka Simpura ja Jukka Kivijärvi. Erittäin antoisa ja rankka treenipäivä. Tehtiin linjaa ja markkeerauksia erilaisin sovelluksin. Ihan perusharjoituksia, mutta hyviä ja hyviä kommentteja saatiin. Ekan kerran tehtiin Pikolle myös ns. monimarkkeeraus, taisi olla nelois- vai vitoismarkkeeraus. Aamupäivästä Piko teki hyvin töitä, mutta iltapäivästä alkoi kovasti väsyä. Lähti kuitenkin aina hyvin noutoon, mutta palautusvauhti vähän kärsi. Yleensähän ei näin rankkoja päiviä olekaan, mutta aina joskus on kyllä hyvä kokeilla myös koiran rajoja.... :) Olen kuitenkin tosi tyytyväinen Pikon päivään, erityisesti taas siihen, miten se malttoi odotella omaa vuoroa eikä säheltäny mitään ylimääräistä. Valokuvia tuli otettua, erityisesti meidän alo-porukasta.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Pirkan damit 2009

Tänään ajeltiin Pälkäneelle Pirkan damien yksilökilpailuun. Pikon käyttäytyminen kisapaikalla oli niin hillittyä ja rauhallista ja siis niiiiin IHANAA, että pelkkä odottelu oli niin plussaa, josta koira olisi ansainnut monta nakkia. Eli Piko on siis tulossa juoksuun tai sit se on kipeä. Tai jotain... Tai sit meidän vaan pitää aina valita kokeet niin, että koepaikalle on vähintään kahden tunnin ajomatka ja koepaikalla pitää odotella vähintään toiset kaks tuntia... :)

Tulokset kokonaisuudessaan.

No, asiaan. Tuomareina meillä olivat Maarit Tikkanen (linja ja mark.) ja Satu Virtaranta (haku).

OHJAUSTEHTÄVÄ:
Koira ottaa linjaa hyvin, mutta epäröi hieman damin otossa. Koira löytää ensimmäisen damin ohjaajan luokse tullessaan. 10pistettä.
Pidin Pikon vapaana, kun laukaus linjaan tuli. Tällä kertaa ei meinannutkaan karata! Hyvä! Haki ekaksi kauimmaisen damin. Juoksi suoraan lähimmän yli, se oli kyllä tosi lähellä, ei siis nenä mukana... Toisella lähetyksellä juoksi TAAS lähimmän damin yli ja sit kun kutsuin luokse, niin tosiaan "kappas, löysin täältä damin".

PAIKALLISTAMISTEHTÄVÄ:
Koira löytää ensimmäisen damin pienellä hajulla. Markkeeraa toisen helposti. 18 pistettä.
Jossain tässä vaiheessa onnistuin astumaan koiran paskaan. Ja Piko inhoaa toisten koirin jätöksiä. Ekan damin noudon jälkeen en saanut sitä sivulle, jotta olisin voinut lähettää sen toiselle damille, koska lähetyspaikalla ja mun kengissä leijui kamala haju... Eli lähetys erittäin huolimattomasti "sinne jonnekkin päin", mutta onneksi löysi hyvin. Palautus ei sujunu, roiskas vauhdissa damin mun jalkoihin hypäten samalla koiranpaskahajualueen yli...

HAKU:
Tuo 4/6. Vauhdilla hakua tekevä koira, jonka tehokkuutta laskee jo tyhjennetyllä alueella työskentely. 15 pistettä.
Mitäs tohon sitten... Yks dami tippu palautuksessa maahan. Teki mun mielestä koko ajan hyvin töitä. Olis ansainnu 20 pistettä! :)

Mutta siis hyvät fiilikset koko päivästä. Järjestelyt toimi loistavasti, kiitos siitä!!

Mehän saatiin yksilökisassa aikaseks Jummi-Jammin muumi-pentujen välinen kisa. Siis J-J Noita, J-J Pikku Myy "Sentti" ja Piko. Me valitettavasti hävittiin tää skaba... Mutta olihan ne parempia. VÄHÄN! Sentti sai 51 pistettä, Noita 49 ja Piko siis 43 pistettä (sijoitus 16/35). Tässä vois kyllä sen verran nyt jossitella, että jos nää siskokset olis ollu pari kuukautta nuorempia, niin oltais päästy kenneljoukkuekisaan ja tällä pistemäärällä oltais voitettu suorastaan ylivoimaisesti!! :D

Ai niin, meidän seuraava koira valitaan vain ja ainoastaan värin perusteella. Tässä esimerkkinä Jummi-Jammin Kielikello eli Kike:



maanantai 9. maaliskuuta 2009

Hei, me harrastetaan!

Pikon kanssa on otettu viime viikkoina nome-treenejä entiseen malliin, eli hiljalleen... En halua sen menettävän intoaan... Pieniä malttiharjoituksia tehdään toki päivittäin. Esim. Ruokakupille lähetän käden avulla ja välillä suoristan itseni takaisin ylös. Välillä, kun olen juuri lähettämässä kädellä ruokakupille, niin Juho paukauttaa käsiään yhteen parin metrin päässä, jolloin Piko on aika jousilla lähdössä syömään. Pari kertaa karkaskin, ennen kun hoksas! On välillä niiiin vaikeaa löytää kultaista keskitietä ton kanssa... Kun syksyllä treeneissä päästin sen välillä lähes paukkunoutoon, jotta saatiin kunnon noutovauhti ja into, niin nythän se sitten kostautuu ja meinaa lähteä ajoittain pahasti lapasesta. Siis ilman lupaa paukkuun.

Kalenterista alkaa löytyä jo mukavasti toimintaa kevään viikonlopuille. Ja tietysti harmittavasti sitten tulee päällekkäisyyksiäkin. Niin, ja töissäkin olis vissiin joskus oltava viikonloppuisinkin... :( Pirkan dameihin on nyt sit kuitenkin ilmoittauduttu ja meinasin kyllä Pyhtään Mejä-kokeeseenkin laittaa paperin menemään. Sitähän ei tiiä, päästäänkö mukaan...

Viime aikojen projekti on ollu uudet vehkeet, joita voi käyttää canicrossissa (=juoksulenkillä), koirahiihdossa, ehkä jopa pyöräilyssä ja potkukelkkailussakin. Ja samat valjaat on entisiä paremmat myös verijäljellä. Tee itse ja säästä- on tämän projektin motto ja valjaisiin ja vetonaruun kului peräti 9€ rahaa! Mutta kyllä tulee hyvät! Valjaita pitää vielä vähän säätää, mut sit on hyvät. Eli keväällä/kesällä olis tarkotus vähän kasvattaa omaakin kuntoa ja opettaa Piko vetämään. Pari lenkkiä on jo tehty ja kyllä se siitä lähtee! Innostus lähti tästä kokeilusta:

Ja sitten, kun on tarpeeks mellastettu, niin voi ottaa vaikka Sulevi-kissan kanssa rennosti:


torstai 19. helmikuuta 2009

Pisteet

Tässä pisteet Talvinomen karsinnasta: (max. 20p/tehtävä, oletan)

Linja: 10p
Markkeeraus: 7p
Haku: 19p :)

lauantai 14. helmikuuta 2009

Tällä viikolla seuraavaa...

Maanantaina saatiin ekaa kertaa tutustua fasaaniin. Se oli yllättävän mukava Pikon mielestä! Päästiin kokeilemaan myös varista ja pientä jäykkää kania ja kaikilla näillä otin muutaman lyhyen noudon eikä hirveitä empimisiä tällä kertaa. Häntä heilui ja sehän on hyvä merkki!

Tänään sitten oltiin Kaakon Talvinomekarsinnassa Paukun majalla. Kaksi rastia, joissa tehtävinä kaksoismarkkeeraus, linjalla kaksi damia ja 3 minuutin haku. Me alotettiin linjasta ja markkeerauksista. Henkseleitä paukutellen menin ja päätin pitää neidin vapaana, kun eihän se ole varastanut noutoon pitkään aikaan. VIRHE NRO 1. Linjalle kun ammuttiin niin tämä pikku piru lähti kun tykin suusta. Ei hyvä. Lähetin uudestaan ja löysi hyvin molemmat damit.

Sitten kaksoismarkkeeraus jäällä. Damit jäi hyvin näkyville, joten sinänsä helpohko. Aattelin, että no nyt se ei ainakaan enää varasta, kun kerran sain karjastua äänihuuleni pihalle. VIRHE NRO 2. Hihna taskuun ja lähetyspaikalle. Piko markkeeras molemmat heittäjät ensin hyvin ja näki molemmat heitotkin hyvin. Ekan heiton jälkeen pysy hyvin paikalla, mutta toisen heiton jälkeen lähti taas kun telkkä pöntöstä ilman lupaa. Siinä vaiheessa olin jo niin pihalla, etten saanu sanaa suustani, vaan koira sai karkaamisesta palkkioksi noudon. Ei hyvä. Ja taas, molemmat damit löytyivät helposti.

Sitten olikin jo kaikki paineet ja jännitykset tipotiessään ja voitiin siirtyä rauhallisin mielin hakuruutuun. Enää ei ollut mitään hävittävää, kun mainekin oli jo mennyt... Hakuruutuun oli viety viisi damia joista kolme piti löytää kolmessa minuutissa. Damit oli piilotettu lähes kokonaan lumen alle. Nenä käyttöön siis. Tämä meni onneksi ihan nappiin ja Piko ehti löytää kolme damia. Näin saatiin loppuun hyvä onnistuminen ja mieliala koheni himppusen. Loppujen lopuksi taisi 13 osallistujasta kaksi koiraa löytää kolme damia, joten Pikohan teki hyvän työn! :) Tuloksissa olimme sijalla 6. (muistaakseni) kun osallistujia oli tosiaan 13 kpl.

Jatkossa aletaan taas herättelemään noita tipuja tuolta pakkasesta ja suunnataan katse pikku hiljaa kohti uran suurinta päämäärää eli taippareita.. :) Ja Labradorileirillekin täytyy muistaa ilmoittautua heti maanantaina.... Täältä tähän, tsau!

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Kohti Talvinome-karsintaa

Tänään tehtiin Pikolle samanlaiset tehtävät, mitä ens lauantaina Talvinomessa luultavasti on. Kyllä kai mä uskallan (tai kehtaan...) lähteä mukaan tuohon leikkimieliseen kisaan. Ihan tasaisen varmaa työtä Piko teki. Damien etsiminen kaksoismarkkeerauksessa kesti ymmärrettävästi vähän pitempään, kun nehän humpsahti hankeen ihan uppeluksiin... :) Hakuruudusta en edelleenkään tiedä, minkälainen, minkä kokonen, sen ihan oikeasti pitäis olla. Saatan tehdä aina liian pienen... Mutta ei se haittaa, koska Piko kyllä tarvittaessa laajentaa hakua ihan kivasti. Tänään haetutin ruudusta seitsemän damia ja siihen kului aikaa neljä minuuttia. Ainoa este kisaamiselle taitaa olla mahdollinen juoksujen alottaminen. Piko merkkailee tällä hetkellä lenkillä ihan koko ajan...

tiistai 20. tammikuuta 2009

Treenijuttua...

Pitkähköksi venyneen talvitauon jälkeen tuntuu Pikokin treenaavan taas ihan uudella sykkeellä. Toivottavasti tuo innostus nyt pysyy yllä, enkä onnistu sitä latistamaan....

Yks päivä treenattiin variksilla. Vaakut oli tosin vielä puoliksi jäisiä, joten mehukkaimmat hajut ei päässeet valloilleen, mikä on toisaalta Pikon treeneissä ihan hyvä juttu. Tein kaks laahausjälkeä (50m ja 70m), jotka Piko hoiteli erinomaisesti. Salaa puskien takaa kurkin ja huomasin, ettei variksen poimimisessa tällä kertaa epäröity. Vaakuilla tein myös linjan, jossa kaksi vaakkua peräkkäin, eikä tässäkään minkäänlaista epäröintiä. Hyvä Piko!

Damien kanssa yksin treenatessa on markkeerauksia pikkusen paha tehdä, joten linja on kova sana. Ja suuntia kanssa. Seuraavanlaisia treenejä:
  • Linjaan kolme damia peräkkäin. Noutaa aina sen lähimmän.
  • Koira keskelle ja kolme damia ympärille, vasen, oikea, eteen ja siitä sit suuntia vaihdellen
  • Damikasa yhteen kohtaan ja siihen sitten linjoja pitenevällä matkalla ja eri kohdista.
Linja- ja suuntatreenit meni ihan kivasti ja uskalsin jo pidentää matkaakin jonkun verran. Kaikki harjoitukset on kuitenkin vielä motivoituja, Piko näkee kun vien damit. Sille täytyy saada onnistumisia, muuten into lopahtaa... Se on kyllä muuten kumma juttu, että jos Piko ei markkeerausdamia heti löydä, niin se luovuttaa aika helposti, mutta hakuruudussa ei luovuta, vaan laajentaa tarvittaessa hakua ja juoksee ja juoksee ja juoksee...

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Todistusaineistoa, olkaa hyvä!

Saatiin kerrankin pikkusen videolle pari noutoa. Tällä kertaa haapanalla. Toivottavasti saan näkyviin... (Kuitenkin sivuhuomautus, että parhaat noudot oli jo tehty ja niistä on vaan tavallisia kuvia. Näissä alkoi jo vauhti hiipumaan...) Pientä epäröintiä näkyy näissä videoissa, mutta ne ekat noudot meni täysillä ilman minkäänlaista epäröintiä!! Loistojuttu!

ETEEEEN!


OIKEE!

torstai 1. tammikuuta 2009

Hyvää uutta vuotta !

Uusi vuosi 2009 alkoi aurinkoisissa merkeissä. Käytiin vähän ulkoilemassa ja alkuun treenattiin muutamia markkeerauksia ja eteen-lähetyksiä. Ja taas oli pakko ottaa pari hyppykuvaa... :)


Viime vuoden toteutuneista suunnitelmista ja tarkemmin tämän vuoden suunnitelmista tulee myöhemmin Pikon omille kotisivuille. Lähitulevaisuudessa kuitenkin nyt lisätään treeniä ja etsitään heikkoja lenkkejä. Tammikuun lopussa alkaa taas kenttäkoulutus, jossa pyritään käymään joka viikko. Helmikuun puolessa välissä olisi Kaakon Noutajakoirayhdistyksen järjestämä Talvi-Nome-karsinta, johon pikkusen polttelis osallistua. Mutta saas nährä sitten...