Piko osaa kyllä yllättää! Niin hyvässä kuin pahassakin.... Tänään oltiin sitten tosiaan koulutuksissa ja otettiin tällä kertaa vähän malttiharjoituksia dameilla ja pari markkeerausta. Piko käyttäytyi tosi hienosti ja rauhallisesti. Se malttoi keskittyä minuun (ja mun taskussa oleviin makupaloihin..) ja pystyin leikittämään sitä vapaanakin ilman, että se edes suunnitteli lähtevänsä muiden koirien luo! Tosi hienoa! Sitten lopuksi saatiin vielä mahdollisuus haistella kania. Aluksi koitettiin houkutella ja härnäillä, mutta sitten otin makupalakonstin käyttöön ja laitoin kourallisen juuston ja nakinpalasia maahan ja käskin hakea kania. Ja uskomatonta kyllä, Piko nouti kanin!!!! :) Ja toisen kerran se sitten otti kanin suuhunsa ihan vaan houkuttelemalla. Ja taas kerran onneksi, kani pysyi suussa, kun se sinne kerran meni, eli ei pudottelua! Hyvä Piko!!! Pieniä tipunaskelia kohti taippareita...
Näköjään meidän täytyy nyt käyttää riistan käsittelyn helpottamiseksi tota ruokapalkkiota. Se taitaa noutajilla olla aika harvinainen juttu, mutta jospa me sen avulla päästäis eteenpäin. Eli ruokakuppi/kourallinen makupaloja maahan lähettyville (tai kotona sisälle lattialle) ja sitten annetaan käsky HAE. Jos riista tulee palautetuksi nätisti, saa ruokaa. Tarpeeksi yksinkertaista ja nopea palkkio.
maanantai 25. elokuuta 2008
Eka sorsastusreissu!
Korkattiin Pikon kanssa tuo sorsastushomma. Odotukset ei ollu kauhian korkealla, mutta halusin kokeilla kuitenkin. Ekassa noudossa Piko horjahti veneestä vahingossa järveen, kun se kurkotteli ja kurkotteli ja kurkotteli.... Sitten sorsa saatiin muutaman käskyn jälkeen talteen. Toisen sorsan kohdalla kynnyskysymykseksi muodostui kaislat ja lumpeet. Piko ei uskaltautunut lähteä uimaan kuin muutaman metrin päästä veneestä. Ilmeisesti se ei ole vielä tarpeeksi tottunut uiskentelemaan "ei niin helpossa" vedessä. Toikin on sellanen juttu, mitä en tosiaankaan ole tajunnut treenata. Aina on tullut viskattua lintu tai dami ihan avoveteen! Veneestä poistuminen on Pikolla erittäin varovaista, se niin sanotusti liukui siitä laidan yli. Täytyy tätäkin vielä treenailla...
Ei mitään hyviä kuvia tällä kertaa:
Tänään taidetaan mennä ekaa kertaa tänä syksynä Kaakon Noutajakoirayhdistyksen tottiskoulutukseen. Kaksi ekaa kertaa on Pikon osalta jäänyt väliin juoksujen takia, mutta nyt taitaa juoksut olla ohi. Kaksi kertaa siis olin itse vain jalkamiehenä, koiratolppana, avustajana ym. Oli aika kiva välillä vaan katella mitä muut tekee ja miettiä niitä sitten omalle kohdalle!
Ei mitään hyviä kuvia tällä kertaa:
Tänään taidetaan mennä ekaa kertaa tänä syksynä Kaakon Noutajakoirayhdistyksen tottiskoulutukseen. Kaksi ekaa kertaa on Pikon osalta jäänyt väliin juoksujen takia, mutta nyt taitaa juoksut olla ohi. Kaksi kertaa siis olin itse vain jalkamiehenä, koiratolppana, avustajana ym. Oli aika kiva välillä vaan katella mitä muut tekee ja miettiä niitä sitten omalle kohdalle!
perjantai 8. elokuuta 2008
Ohops, koirani ei olekaan hallinnassani!
Eipä voi siis muuta todeta, kun että koirani ei siis todellakaan olekaan hallinnassani, vaikka joskus silloin tällöin olen niin erehtynyt luulemaan.... Todella noloa!! Olin Pikon kanssa mökkeilemässä pari päivää ja lopuksi sain osallistua Rantalan Kirsin järkkäämiin wt-treeneihin. Piko otettiin mukaan juoksuista huolimatta. Piko on juoksujensa ekalla viikolla ollut ehkä hieman vaisu ja rapsutuksia kerjäävä, mutta ei siis onneksi mitenkään ei-treenattavissa. (Eli juoksujen piikkiin ei voi laittaa toimimattomuutta)
Ensin otettiin kaksi kertaa ykkösmarkkeeraus veteen damipyssyllä kangasdameja käyttäen. Veteen meno oli Pikon tyyliin rauhallista ja varovaista. Eka nouto oli kaikkien sääntöjen vastainen ja Piko meni damille rannan kautta (nopein reitti, muka) ja tuli myös rannan kautta takaisin. Ei hyvä! Toinen taisi sitten mennä paremmin.
Pellolla otettiin walk up-treeniä eli ajoketju, jossa oli neljä koiraa ja kaksi koiratonta ihmistä siellä väleissä. Edellä kulki kaksi ampujaa/daminheittäjää. Ja tästähän se Pikon riemu ratkesikin. Ei pysynyt koira yhtään käsissä, vaan olisi halunnut lähteä jokaiseen paukkuun ja jokaisen koiran perään....
Lopuksi halukkaat ottivat vielä ykkös- ja kakkosmarkkeerauksia pellolla aika pitkillä matkoilla.
Mitä tästä opimme: lisää porukkatreeniä, lisää tottista, lisää malttiharjoituksia. Ainakin. Helpommin sanottu kun tehty, mutta eipä käy koiraa syyttäminen, kyllä oikeastaan kaikki sen tekemät virheet on ainakin jossain määrin omistajansa aiheuttamia, joten olisko koulutusta koiran ohjaajille/omistajille?
Mutta suuret kiitokset Kirsille treenien järkkäämisestä! Toivottavasti otetaan joskus uusiksi!
maanantai 4. elokuuta 2008
Juoksut alkoivat!
Nyt on sitten Pikollakin vihdoin ja viimein alkanut ekat juoksut. Ainakaan heti alussa ei ole huomattavissa minkäänlaisia luonne- tai käyttäytymiseroja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)