Kaakon Noutajakoirajärjestön järjestämässä syksyn viimeisessä mejä-kokeessa jaetaan parhaan avo1-tuloksen saaneelle koiralle myös kiertopalkinto Vuoden Mejäkäs-nimellä. Pikon nimi siis kaiverretaan hienoon pokaaliin ja jää näin historian kirjoihin. Ja minä len taas yhtä hymyä! :D Palkintojenjako on aiheuttanut kahtena viikonloppuna peräkkäin armotonta käsien tärinää, pulssin kohoamista ja lähes kyyneleiden valumista. Hieno kesän lopetus mejä-rintamalla! Mejä on ja pysyy edelleenkin meidän kakkoslajina, siinä ei turhaan aleta pipoa kiristämään ja järkyttävän paljon treenaamaan. Katotaan mihin tämä polku meidät vie...
Arvostelu: Tuomarina Markku Huttunen
a) Jäljestämishalukkuus 6/6
b) Jäljestämisvarmuus 11/12
c) Työskentelyn etenevyys 9/10
d) Lähdöt, kulmat, makaukset, kaato ym. 14/14
e) Käyttäytyminen kaadolla 3/3
f) Yleisvaikutelma 5/5
Innokas lähtö lähtömakaus nopeasti huomioiden. Voimakkaasti eteenpäin pyrkivä koira, jota ohjaaja pyrkii jarruttamaan. Työskentely jäljellä on erittäin tarkkaa. Ainoastaan 2. osuuden alkupuolella oleva nuolukivi aiheuttaa tarkistelua, sekä muutama pieni kaarros jäljellä. Kulmat tarkasti, merkaten makuut. Kaadon nuolee. Erinomainen suoritus koirakolta.
Tosiaan Pikon vauhti oli aivan liian kovaa ja jarruttaminen on yllättävän vaikeata. Pistevähennykset tulivat vain siitä vauhdista....Hirvien nuolukivikin aiheutti aikamoisia sydämenhypähdyksiä, mutta onneksi niistä selvittiin! :)