Päästiin Pikon kanssa mejä-kokeeseen mukaan varasijalta. Tulihan sieltä onneksi tulos. Herkässä näyttää nyt olevan verijäljen vaihtaminen hirven tai muun eläimen jälkiin, joten tätä puolta pitää petrata. Lähdemme siis ensin etsimään hirven jälkiä ja teemme sinne sitten verijäljen. Kaksi hukkaa tuli ja molemmat ihan selkeästi sorkan jälkien takia. Jälkimmäisessä hukassa oli oikein hirvien valtatie, josta löytyi myös suuret kasat jätöksiä. No, ahneena koirana Piko sitten niitä popsimaan. Hetken aikaa touhua katseltuani kysyin tuomarilta luvan kieltää koiraa... Seuraavana päivänä sitten rampattiinkin ulkona useasti... Näitä hukkia lukuunottamatta jäljestys oli kuitenkin mallikasta ja hienosti merkkasi makauksetkin! Katkokulma ei tuottanut vaikeuksia ja taisipa olla ensimmäinen koe, jossa tuomari ei huomauttanut vauhdista, joten alan itsekin selvästi oppimaan!! :) Tosin, tällä kertaa tuomarillakin oli aika pitkät jalat... ;) Uusia ilmoittautumisia on syksylle laiteltu.
Niin, juhannuskin vietettiin. Koiraporukka oli tälläinen:
Pommi-lansu oli Sissin mielestä aluksi TOSI pelottava, mutta hiljalleen toisiinsa tutustuen Sissikin rentoutui ja nautti seurasta!
Lomalla käytiin mökillä, jossa tapahtui ihmeitä! Arkajalka-Piko lähetti Sissin ensin heikoille jäille (=laiturille) ja katseli Sissin hyppyjä hetken todeten, että ei se kuollutkaan, joten:
PIKO TODELLAKIN HYPPÄSI LAITURILTA! Ja ainakin kahdesti! :) Myös veneestä hyppyytettiin Pikoa.
Sissikin hyppi, hiukan varovaisemmin:
Käytiin myös veneilemässä, joka oli Sissille ihan uusi juttu. Piko oli aikoinaan aika suuri veneen pelkääjä, mutta nykyään se on ihan into piukassa koko ajan tunkemassa mukaan. Aika on tehnyt tehtävänsä! Sissi rauhottui myös mukavasti, kun käytiin soutelemassa, mutta kyllä sitä eka kerta vähän jännitti. Mökkeily oli Sissille muutenkin rankkaa, se ei ollut kyllä hetkeäkään vapaaehtoisesti paikoillaan, vaan kokoajan tutkimassa rantaa ja muita paikkoja. Tasaisin väliajoin se kävi uimassa helteisessä kelissä ja pelkään kokoajan, ettei vaan tule vesihäntää... Mutta sitten tuli väsy ja kuorsaus kuului varmaan naapuriin asti:
Lomalukemisena mulla on ollut Gunilla Wedeenin Arjelle kultareunus. Erittäin mielenkiintoista tekstiä noutajan kouluttamisesta, suosittelen!
Loppuviikolle on vielä kaikenlaista ohjelmaa, mutta siitä sitten lisää, jos toteutan suunnitelmat... JOS. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti