ZILI JA HARAKKA..... JA ILMARI...

Sain eilen vihdoinkin inventoitua riistapakastimen sisällön ja päätin sitten kuitenkin ottaa Ziliä varten pikkuharakan sulamaan. Vein aamulla harakan ulos Zilin näkemättä ja lähdettiin kävelemään tuulen alapuolelle. Hajun saatuaan Zili meni tutkimaan harakkaa häntä heiluen, mutta ei ehtinyt ottaa sitä suuhun, kun Ilmari asteli paikalle. Ilmarihan vainusi ruuan heti ja teki selväksi, että tämä tirppa on mun! Ilmari otti harakan nättiin kanto-otteeseen ja vei sen saman tien kuusiaidan turviin. Äänestä päättelin, että ihan turha edes yrittää saada harakkaa takasin ilman naarmuja...

Hetken päästä mentiin taas ulos koirien kanssa. Natsa sai jo kaukaa vainun kuusiaitaan ja Zili meni sinne heti perässä. Häntien heilunta vaan näkyi ja lopulta Zili tuli kuusiaidasta ulos harakka nätisti suussa! Oikein ylpeänä se juoksi suoraan mun syliin ja samantien täysiä karkuun. Sain onneksi suht kivasti vaihdettua harakan nameihin, kyllähän se ihan ruokaa vielä tuon ikäiselle pennulle näytti olevan...

Mutta siis, mitä tästä opimme: Poista KAIKKI häiriöt, kun opettelet pennun kanssa jotain uutta. Koskee myös super-kilttiä Ilmari-kissaa..... Onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin.

Zilin ekat viikot, kuvapläjäys

Tässä sitä nyt on pari viikkoa tutustuttu uuteen pentuun, puolin ja toisin. On ollut hauska seurailla pennun tekemisiä ja sen reagointia erilaisiin asioihin. Kaikenkaikkiaan voi todeta, että erittäin mallikas luonne sillä taitaa olla. Ainakin tässä vaiheessa tuntuu siltä. Vauhdikas, reipas, avoin ja kaikintavoin kiva! :) Uusiin ihmisiin se suhtautuu tosi avoimesti. Pari tuttua ja luotettavaa koiraa tavattiin eilen ja niiden kanssa Zili osasi olla nätisti. Ei siis hyökännyt tyhmänä heti päälle. Kissat saa päivittäin kyytiä ja vuoroin vieraissa ne kurmottaa myös Ziliä. Onhan noita aika vaikea estää leikkimästä, kun kissat ei vastaanota minkäänlaista suullista tai fyysistä käskyä. 

Puukorista löytyy kaikkea kivaa, varsinkin Sulevi:

Ja kun tulee väsy, on vaikka sylissä kiva nukkua:

Natsa ja Zili on nyt kun parhaat kaverukset. Parempi niin, ei tarvi miettiä mahdollisia yhteenottoja.

Natsa ja Zili

Autoilua ollaan harjoiteltu. Pientä vikinää alussa on ollut, mutta kun Piko ja Natsa rauhoittuu makuulle tosi nopeasti, niin Zilikin rauhoittuu. Onni on hyvin autossa käyttäytyvät vanhemmat esimerkkikoirat!

 Mettässä on käyty maistelemassa lumen alta paljastuvia herkkuja:

 Natsalle heiteltiin vähän frisbietä:

Eka LÄHES onnistunut yhteispotretti. Zilin silmät siristää siihen malliin, että se on just ottamassa lähdöt:

 Olihan sen pallon kanssa pakko vähän leikkiä:

Onneksi sain heti ekasta heitosta kuvan, niin ei tarvinnut moneen kertaan heitellä...

 Heinäkasasta löytyy jäniksen papanoita ja muuta herkullista. Niinkun esimerkiksi ihan heinää. Kuitua.

Zilin maha on kestänyt tosi hyvin nämä maistelut. Pakkasessa olis pieni harakanpoikanen, voisihan sen sulatella tässä joku päivä ja vähän testailla.

Leenan antama nallekin on vielä ehjä! Harvinaista!

 Kaks viikkoa ekaan wt-kokeeseen. KÄÄK! Natsa jumiutui hetkeksi viimeksi viikko sitten, kun päätin, että suorinta reittiä mennään eikä kierrellä. Onneksi saatiin se vapautettua lyhyestä jumistaan nopeasti.

Kuudes päivä

Tämä päivä näyttäisi olevan ratkaiseva Natsan ja Zilin yhteiselossa. Nyt ne nukkuvat kylki kyljessä ja Natsa leikittää pentua kiltisti. Aika hienoa! :)

Tämänkin pennun kanssa pitää kokeilla jotain uutta koulutusjuttua. Viime päivinä ollaan harjoiteltu, että nami tulee mun suusta. Istun lattialla ja kutsun pentua ottamaan namia. Helppoa ja HAUSKAA! Tästä alkaa hiljalleen koostua noutoharjoittelu. Siis hiljalleen, kiirettä ei tämän kanssa pidettä. Luoksetulo ja istuminen ovat ensimmäisiä opeteltavia asioita. Ja kynsienleikkuu tietenkin.

Natsa on ilmoitettu Tammelan wt-kokeeseen huhtikuulle. Piko ja Natsa käyvät myös huhtikuussa luovuttamassa verta Hannes Lohen geenitutkimuksiin.

Kevään uudet tuulet

Viime viikolla meille muutti Zili, musta labbisnarttu Jummi-Jammin Kennelistä. Pentu vaikuttaa näin alkuunsa tosi uteliaalta ja rohkealta. Vauhdikas, muttei kuitenkaan sählää ja häslää kokoajan. Protestoi aidan taakse jäämistä KOVAAN ääneen ja puree kovaa ja paljon. Tekee meidän ihmisten kanssa mielellään jotain pikku puuhaa. Piko hyväksyi laumaan heti, muttei vielä kuitenkaan leiki. Natsalla ottaa vähän kauemmin aikaa. Pystyvät kuitenkin olemaan kokoajan lähempänä toisiaan. Natsa nyt ei juuri muutenkaan suvaitse itseään nuorempia vieraita koiria lähellään.

Zilin tulo tarkoittaa nyt sitä, että Natsan sterilointi siirtyy luultavasti ensi kesään tai talveen, riippuen juoksun ajankohdasta. Sterilointi olisi ollut nyt samoihin aikoihin pennun tulon kanssa, enkä halua ottaa kipeää koiraa ja pentua samaan aikaan. 

Natsa pääsee siis heti huhtikuusta alkaen tositoimiin wt-kokeissa ja aletaan jahtaamaan sen kanssa ensimmäistä koetulosta ihan tosissaan. Aika hyvin se on kyllä viime aikoina treenannutkin ja varmuutta on tullut lisää.

Talven ajan harjoiteltiin agilityn alkeita ja se laji jää nyt sitten tauolle. Odotellaan lumien sulamista ja siihen asti treenataan jäällä niin pitkään, kun se vaan kantaa.

Kevättä odotellessa...

Jäällä oli hetken erinomaiset treeniolosuhteet, mutta viime viikon lumipyry olis saanut jäädä satamatta. Nyt hangen päällä on kova kerros, josta tassut menee läpi ponnistaessa. Ei kiva. Kait se moottorikelkka on ihan oikeasti kaivettava esiin ja käytävä jäällä vähän tasottelemassa ja tamppaamassa... ;)

Natsa on ollut mukana pari kertaa fasaanijahdissa. Oon ollut ihan tyytyväinen sen käyttäytymiseen niissä. Reilun kuukauden päähän olis varailtava se sterilointi. Ennen "saikkua" olis kyllä treenattava ihan reilusti, jotta ollaan toukokuun wt-kokeissa edes jollain tavalla iskussa...

Uusi vuosi on alkanut ja treeni-intoakin on ollut havaittavissa. Koekalenteria on selailtu wt-kokeiden osalta jo tarkasti. Nome b-kokeisiin en heti keväällä ryntää, ensin täytyy treenata kovasti vesiohjauksia. Natsan juoksu loppui juuri ja mahdollisen valeraskauden laajuus määrittelee, koska sterilointi on. Jos sterilointi venyy, niin sitten tietenkin koekauden aloituskin vähän venähtää. Olen nyt (taas...) alkanut harjoitella Natsan kanssa kovasti damin oikeaa kanto-otetta ja rauhallisempaa luovutusta. Toivottavasti edes joskus se alkaa parantua. Treenipaikat on aika vähissä, mutta yritän kuitenkin vältellä upottavassa hangessa treenaamista. Se ei ole meidän kummankaan suosikki. Odottelen vielä vähän aikaa, ennenkuin uskallan mennä jäälle treenaamaan...

Uusi vuosi on taas korkattu talonvahtimishommissa:

Talvinen lenkkiseurue: 

 Treenaus on todistettavasti aloitettu, huomatkaa hieno kanto-ote! ;)

Tauko tekee hyvää ja Natsassa on ollut sen jälkeen vauhtia ja intoa mukavasti. Pillipysäytystäkin piti testata eikä se ollut unohtunut. Tästä on kiva jatkaa kohti kevättä! :)

Vuosi lopuillaan

Niin se vaan käy vähiin tämäkin vuosi. Natsan tärkein tavoite tälle vuodelle oli taipparit ja ne helähti läpi hienosti. Pari koetta siihen päälle, tyytyväinen olen niihinkin. Pikon jatkuva tavoite on pysyä terveenä ja iloisena ja sekin on onnistunut!

Natsalla on tällä hetkellä juoksut, joten agility on tauolla. Näillä näkymin nämä juoksut tulevat olemaan Natsan viimeiset. Viimeisen kahden kuukauden aikana damit on kaivettu kaksi kertaa esille ja lenkkeilytkin on olleet aika pientä. Jonkinlaista totaalitaukoa tässä ollaan siis ihan tarkoituksellakin vietetty. 

Uuden Vuoden lupauksena voisinkin yrittää hankkia koirille parempaa peruskuntoa ja Natsan kanssa jossain vaiheessa alkaa taas treenailla dameilla. Jospa sitä aloittaisi nuo damihommat ihan siitä luovutuksesta, eli alusta hiljalleen rauhassa rakentaen...

Ensi vuonna Natsan tavoitteet olis sitten kai wt-kokeesta alo1 ja nome b-kokeesta jonkinlainen tulos. JOS mejää innostutaan treenaamaan, niin sieltä lähetään ehdottomasti ja ennakkoluulottomasti aina hakemaan ykköstulosta! ;)