Vuosi on lopuillaan...

Musta Kaksikko ja Taustajoukot toivottavat kaikille Rauhallista Joulua ja Menestystä Uudelle Vuodelle 2011 !

Joulun aikaan me ollaan hetki ihan aloillaan...

Sissi jo 1-vuotias!

Vaikkei ihan heti uskoisi, niin johan se Sissikin ehti vuoden täyttää!  Sen kunniaksi luonnolisesti herkkuruokaa:

Viime viikonloppuna oltiin Keski-Suomessa Jummi-Jammien pikkujoulutreeneissä. Nyyttärimeinigillä ja arpajaisilla saatiin pöydät koreaksi, nam! :)  Peräti viisi kasari-pentua oli päässyt paikalle! Sissi treenasi aamupäivällä. Aluksi hakuruutua odotellessa tehtiin Zeta-siskon kanssa linjaa mökille johtavalla tiellä. Ne meni ihan ok, mitä nyt pientä vaihtelua dameilla... Hakuruudussa Sissi juoksenteli iloisesti ja otti etäisyyttä vähintäänkin tarpeeksi. Mutta missä nenä? Yhden damin vaan löysi. Eipä ne muutkaan sisarukset niin kovin tarkkanenäisiä olleet, mutta tässä taas selvästi harjoituksen paikka... Lopuksi mentiin jäälle tekemään ihan helppoa linjaa, mutta... Tässä kohtaa Sissin pää ei enää kestänyt ja se keskittyi vain naapurin mönkijään, ihmisten ääniin ym. Oli tosi vaikea saada se tekemään edes yksi kunnon nouto. 

Tottahan se on, että tämä oli Sissin eka isommalla porukalla tehty treeni. Kotona ei ole MITÄÄN häiriöitä. Näitä on nyt ehdottomasti lisättävä. Riittää, kun yksi ihminen seisoo väärässä paikassa, niin Sissin keskittyminen herpaantuu. Lisäksi sitä sivulla istumista on taas harjoiteltava. Hirveetä säätöä!

Piko teki ruokailun jälkeen muutaman markkeerauksen ja linjan. Ensimmäiset noudot leikkauksen jälkeen ja olin aivan varma, että karkaa ihan täysin käsistä. Mutta ei, hyvät noudot teki, helpot matkat sille. Toivottavasti vauhti pysyy tällaisena!

En ole koskaan ollut mikään suuri intoilija koirien pukemisen suhteen. Tänä talvena tuli kuitenkin eteen se tosiasia, että mulla on kahden koiran myötä yleensä aina toinen odottelemassa kylmässä autossa, kun ei ole sitä Webastoakaan... Joten pistin Pialle tilauksen ja tässä tulos:

Marraskuulumiset

Pikon haava on alkanut parantua mukavasti. Parin ekan päivän jälkeen annoin parafiiniöljyä pari kertaa pienen annoksen, jotta alkais suoli toimia. Piko oli pari päivää melkoisen kipeänä, mutta sitten alkoi selvästi helpottamaan.  Selkeä parantumisen merkki oli mun mielestä se, että Piko alkoi ulvoa surkealla äänellä, kun näki mun kädessä damit ja lähettiin Sissin kanssa autolla. Naapuri vaan kertoi tästä äänen avauksesta... :) En silti ole vielä päästänyt sitä vapaaksi pihalle, koska juoksukohtaus on taattu... Pikon juoksukohtaukset on yleensä melkoisen nopeita ja rajuja... Perjantaina tikin poistoon. Yksin jäädessään ja öisin olen pitänyt sillä kamalaa kauluria, koska hieno "paituli" ei millään suostunut pysymään Pikon päällä. Onneks tuli näin hyvät kelit, eikä tartte pelätä, et kuraa menee haavaan.

 

 

Sissin kanssa on menneellä viikolla treenattu pari kertaa. Taas jätettiin yhdelle pellolle dami odottelemaan lumen sulamista... Kyllä voi helposti hukkua dami, vaikka on muka vähän lunta ja (muka) koiralla hyvä nenä. No on Sissillä mun mielestä ihan hyvä nenä! :)

Luovutuksia olen yrittäny Sissin kanssa harjotella ja niitä pitää viel harjotella lisää. Sisällä homma pelaa yllätys yllätys aika hyvin, mut ulkona on toinen juttu. Viime aikoina on onneksi intoa ollut noutoihin, ehkä pitäis joskus sitä malttiakin harjotella ihan oikeissa markkeerauksissakin...

Tänään käytiin kirpeässä pakkassäässä treenaamassa ensin dameilla ja sit vähän fasaanillakin. Tehtiin linjaa (käveltiin koko ajan kauemmaksi dameista), ennätyspitkää lopuksi Sissille ja oon siihen ihan tyytyväinen. Paitsi ne luovutukset... Lopuks fasaani ja sehän meni taas ihan nyppimiseks ja kettuiluks.. HÖH. Illalla otin kertausharjotukset ja tipu nousi nopeemmin eikä kertaakaan ravistellut. Ehkä paineen alla oleminen aiheuttaa helposti tuon ravistelunkin. Joka tapauksessa siihen on nyt puututtava. Jotenkin.

Kuvat alla: Pia Riiheläinen

Ens viikolla olis taas pari arkivapaata ja pääsis Sissin kanssa valosan aikaan treenaamaan. Ne on käytettävä hyödyksi. Ja kohtahan tässä jo juhlitaan Sissin 1-vee synttäreitäkin! :)

Pikon kuulumiset lyhyesti

Pikolle tehtiin tänään sterilointi. Noita-siskon kuolema aiheutti ylimääräistä jännitystä nukutukseen... Jäin uteliaana katsomaan, kun maha avattiin ja täytyy vaan taas todeta, että on se siistiä hommaa, kun sen osaa. Nimittäin eipä juuri verta näkynyt! Ei annettu Pikolle herätyspiikkiä. Äsken, yhdeksän tunnin pötköttelyn jälkeen se singahti ylös ja ohjailin pahasti horjuvan koiran suoraan pihalle. Taitaa olla masu vähän kipiä, kun niin hitaasti ja varovasti kävi asiansa hoitamassa. Sen jälkeen taas lepäilyä...

Piko punnittiin eläinlääkärissä ja vaaka näytti 22,3 kg. No joo, onhan se päässy vähän hoikistumaan, mutta voisin vaikka vannoa, että nyt vaaka näyttäis 20 kg. Kyllä se niin reppanalta näyttää... Täytyy ehkä vähän lisätä ruuan määrää... :)

Vuosi paketissa

Koekausi päättyi pari viikkoa sitten Hauhon wt-kokeeseen. Päätin kuitenkin lähteä sinne kokeilemaan ulkomaisten tuomareiden suunnittelemaa koetta ja hakemaan kokemusta muutenkin itselleni. Pikon piste-ennätys avoimessa luokassa parani kyllä, mutta eipä silti voi juuri hurrata... AVO0 siis tuloksena. Homma kaatui jo ennenkuin alkoikaan eli karkaaminen heti ekalla rastilla! Toka rasti oli ainoa, joka meni hyvin, älyttömän helppo lähihaku, siitä 18 pistettä. Kolmas rasti tosi vaikea kakkosmarkkeeraus ja ekaks heitetty dami piti noutaa ensin. ja sen Piko löysikin, mut mun mielestä seisoskeli taas hetken damin päällä. Vika rasti walk up parin kanssa ja siitä molemmille koirille kaksi ykkösmarkkeerausta. Toisen damin Piko löysi hyvin, mut eka heitto meni ihan mun hitauden piikkiin (ei ollut juuri ajatukset enää kasassa tässä vaiheessa) eikä Piko nähnyt heittoa.

Pikon kohdalla nome-wt-puolella ei tänä vuonna menestystä tullut. Jos kaikista kokeista tulee nolla, niin peiliinhän sitä saapi katsella... Onneksi mejä-puolella kaikista kokeista tuli sentään tulos ja yksi ykkönenkin, niin edes vähän lohduttaa. Ensi vuonna odotuksissa olis sitten pari ykköstä lisää... :)  Jos kaikki menee hyvin, lähtee Piko sterilointireissulle vielä tämän vuoden aikana. Ei sitten tulevaisuudessa voi ainakaan hormooneja syytellä enää ihan täysin...

Sissi kävi tänään verijäljellä, noin 300 metrin pituisella. Kyllä labradoreilla tuo jäljestys on niin verissä, että ei juuri tartte kehottaa matkaan. Sissi olisi myös halunnut kaahata täysiä juosten jäljen läpi... On muuten paljon helpompaa pidellä pikkukoiraa, kun isompaa, jolla alkaa olla jo aika paljon voimia vetää!  Toivottavasti Sissi starttaa myöskin ensi kesänä mejä-kokeessa. Sissin kanssa pitää hioa vielä jonkin verran yhteistyötä, jotta alkais riistatkin tulemaan paremmin käteen. Toistaiseksi se on katsonut parhaaksi vaan jemmata niitä itselleen, nuolla ja syödä tai riepotella..... Ei hyvä. Riistat sitä kuitenkin kiinnostaa sen verran, että en edelleenkään ole asiasta huolissani. Sissin kanssa on treenailtu edelleenkin perustottelevaisuutta, vauhdikkaita noutoja dameilla ja pallolla:

Treffattiin Sissin Zeta-siskoakin tässä pari viikkoa sitten. Tehtiin riistatreeniä ja lopuksi pakolliset poseeraukset, Sissi vasemmalla:

(Zeta istuu lytyssä, on se oikeasti vähän Sissiä isompi)

Noidan muistolle

Pikon sisko ja säännöllisen epäsäännöllinen treenikaveri, Jummi-Jammin Noita, menehtyi viime torstaina 7.10. Elämänsä kunnossa oleva Noita ei herännyt kunnolla lievästä nukutuksesta, vaikka sai herätyspiikin, vaan lyyhistyi eläinlääkärin pihamaalle. Elvytys ei enää auttanut. Noita meni Eviraan ruumiinavaukseen ja toivottavasti sieltä tulee jonkinlaista vastausta. Todella harmillinen juttu, voimia vielä Leenalle!

Tässä muutama valokuva sisaruksista parin vuoden takaa:

Labbisleirillä, vas.Piko, oikealla Noita

Noita vasemmalla

Sisaruksilla sama mielenkiinnon kohde:

Viikonloppu toi onneksi myös mukavia uutisia, kun Sissin peräti neljä sisarusta suoritti taipparit hyväksytysti! Mahtavaa! Ehkä Sissikin vielä joskus...

Viime viikkojen kuulumisia

Aloitetaan eilisestä... WT-koe Lappeenrannassa, Piko avoimessa luokassa ja tulos AVO- eli keskeytin kahden rastin jälkeen. Ekalla rastilla ykkösmarkkeeraus aika isoon ryteikkö-ojaan ja koiralle nenän käyttöä. Piko markkeeras hyvin ja pyöri ojassa, mutta ei tullut damin kanssa pois. Ojasta poistumisen jälkeen se ei edes yrittänyt etsiä damia vaan haahuili ja pysähtyi haistelemaan maata. Eli luultavasti se kävi damilla eikä ottanut sitä. Aamulla käytin sen ulkona ja teki tarpeensa, mutta sitten heti ekalla rastilla paskahätä "yllätti"... Great! 

Toka rasti alkoi ykkösmarkkeerauksella ja sitten sen takaa olis pitänyt ottaa ohjaus, mutta ei saatu edes markkeerausta ylös, kun Piko juoksi vauhdilla yli eikä tykännyt pillityksestä. Kuppi nurin ja kättelyt.  Tuomari Miso Sipolan kehotuksesta kävin sitten koiran kanssa etsimässä damin ja lähetin hakemaan sen ja sitten kyllä kelpasi. Kiitti mulle riitti!

Rastit oli ihan suoritettavissa olevia mukavia perustehtäviä ilman mitään kikkailuja. Maaston muodot eli mäet aiheuttivat haatetta. Siispä etsimään mäkisiä treenauspaikkoja, mission impossible in PKL... Harmittaa, koska uskoni tuohon koiraan säilyy silti näistä takaiskuista huolimatta, kun treenissä se on ihan erilainen eikä todellakaan ole heittänyt viime aikoina leikkiä kesken, jos markkeerausdami ei ihan heti löydykkään... Ehkäpä mun jännittäminen sitten aiheutti myös Pikon jäätymisen.. Hauholle mennään vielä yrittämään, jos vaan mahdutaan mukaan, jotta minä itse saisin tuohon aamun jännitykseen jotain parannusta...

Sissille tulee jo kohta 10 kuukautta ikää. Järkyttävää! Strategiset mitat nyt 51cm ja 16,4kg. Tein viime viikolla sille siipidamin ja sen noutaminen onnistui ilman ongelmia. Pari kertaa olen jo uskaltautunut ottamaan hihnan pois taippariotteesta markkeerauksia treenatessa ja hienosti on pysynyt paikoillaan. Maksoin jäsenyyden KSSK:hon ja siellä olis tarkoitus käydä ainakin Sissin kanssa tottelevaisuuden perusjuttuja treenaamassa. Eka kerta takana ja positiivisella mielellä ollaan. Sissiä ei selvästikään uudet koirat tai paikat häiritse, kunhan on NAKKIA! :)

Sissin isä ehti saavuttaa b-kokeista VOI1-tuloksen ja emä Ettakin pääsee ensi vuonna voittajaluokkaan, mahtavaa!

Treeniä

Kesäisen lämpimän päivän valokuvasatoa, kuvat otti Pia Riiheläinen, KIITOS!

Tässä Sissi:

Sissille heitettiin myös veteen:

 Pikolla on hyvä syke peltotreeneissä jatkunut, taaksepäin lähetyksiä meidän pitää vielä kyllä aika paljon hioa...

Piko tänään:

Ja meilläpäinhän treenataan vain, jos paita ja damit on saman väriset, vierellä Sissi:

Pikolle mejästä VOI 2

Kauden viimenen mejä koe oli ja meni. Tulos siis VOI 2 pistein 37. Tällä kertaa kompastuskiveksi muodostui katkokulma! Muutoin ihan kelvollista jäljestämistä mun makuun, makuut pitäis saada vielä paremmin merkattua. Piko kun tykkää merkata kunnolla vaan linnun pöllytetyt sulat, hirven paskat ym... Kanalintuja oli tälläkin kertaa jäljen varrella, mutta niistä selvittiin onneksi ohitse. Naama on verillä ja kädet kipeänä, mutta mukavaa oli! Tiukka veto ja into säilyi ihan jäljen loppuun asti :)

Pikolle mejästä VOI 1 ja Sissi aloitti juoksut

Viime viikolla oli taas vauhtia... Pari kertaa käytiin kyyhkysiä kyttäämässä, mutta eipä noita alas asti saatu. Pientä damitreeniäkin tehtiin, tässä Sissi:

Ja Piko:

Perjantaina sorsastuksen aloitus, ensin kytättiin ja odotettiin:

Hiljasta oli, joten jatkettiin kyttäystä.. Pikon passikäyttäytyminen melko rauhallista:

Vihdoin tuli kaksi pudotusta, tässä niistä ensimmäinen:

Sorsastusreissun aikana tein päätöksen, etten tule ikinä ilmoittamaan Pikoa nome b-kokeeseen. Vesi + rankka maasto + riistat ei ole sen elementti, eihän ne koskaan ole sitä ollutkaan, mutta ihan turha hakata päätä seinään enää yhtään kauempaa tässä asiassa. Piste. Damien kanssa jatketaan treenausta ja siinä hommassa on viime aikoina motivaatio ollut kivasti kohdallaan!

Viikonloppu vierähti Tammelassa Labradorinoutajakerhon järjestämässä mejä-kokeessa, josta hiukan alavireisen viikon päätteeksi kuitenkin Pikolle hienosti ensimmäinen VOI 1-tulos. Pisteet olivat huonot (40/50) , mutta  niitähän me ei lasketa, tulos on tärkein! Labbiskerhon mejä-toimikunta hoiti hommansa taas hienosti rutiinilla, palkintopöytä notkui, homma pelasi. Käsittämättömän hyviä koiria oli taas mukana. Tulokset puhukoot puolestaan. Uskomattomia suorituksia ovat monet tehneet koiriensa kanssa mejä-puolella, tässä muutama esimerkki kilpakumppaneista: Saskian Violet, Sukkela Faruk ja Strongline's Fuzzy. Ja sitten siellä oli Piko! :)

Tässä vielä odotellaan jäljelle lähtöä:

Sissi alotti tosiaan ensimmäiset juoksunsa viime viikolla. Tarkoitus oli aloittaa sen kanssa tottiskentällä käynti ensi viikolla, mutta siirretään sitä nyt sitten hiukan. 

SISSIN EMÄNEMÄ VAMPPI ON NYT KÄYTTÖVALIO !! Me onnittelemme Maijaa!! :)

Sissi 8kk

Miten saattoikaan unohtua eilen mainita tämä tärkeä asia, että Sissihän täytti jo 8kk. Painoa nyt 16,9kg ja korkeus saattaa alkaa jo lähentelemään 50 senttiä, vaikea saada tarkkaa mittaa... :)

Tässä Sissi leikkii rakkaalla pallollaan:

Ja tässä kotioven vartijat: (Piko ei oikein ole innostunut poseeraamisesta..)

Pakkolepo ohitse

Nyt alkaa kiivastahtinen loppukesä, Pikon jalka on onneksi parantunut hyvin. Kyyhkyaloitus oli tiistaina ja Piko vietti päivän pellon laidassa. Itselläni työt haittasivat harrastusta  ja ehdin olemaan vain pari tuntia paikalla. Piko onneksi tottelee iskää yhtä hyvin (tai huonosti) kun minua. Yksi varis ja 4 kyyhkyä taisi olla saalis. Piko ei ollut ennen kyyhkyä nähnyt ja ekalla kerralla oli kuulemma vähän ihmetellyt, mutta loput oli ilmeisesti noutanut melko hyvin. Nouto-ote on Pikolla niin hento, että sulkiakaan ei kuulemma juuri ollut pudonnut.

Tänään tein verijäljen myös Sissille. Sissin jäljestys oli niin tyypillistä Sissiä, eli poukkoilua sinne tänne kovalla vauhdilla eikä järki tahdo pysyä perässä! :) Intoa riitti! Lyhyellä liinalla pidin sen kuitenkin väkisin jäljen tuntumassa ja hienosti päästiin "kaadolle" eli tänään ruokakupille. Sissin damin noutohalut ja ennen kaikkea palautushalut ovat parempaan suuntaan menossa, olen siihen tosi tyytyväinen! Yhtenä päivänä tein pitkästä aikaa damilla laahausjälkeä ja siinä jäljestys oli kovaa juoksua edestakaisin (eli ei voi kutsua varsinaisesti jäljestämiseksi..), mutta dami lopulta löytyi ja nopea palautus minulle, hienoa! :) Vaikka tässä vaiheessa Sissillä on enemmän vauhtia kun järkeä tai vainua, niin on se vauhti vaan niin hienon näköistä! 

Pikon jäljestysreissu meinasi mennä ihan pipariksi, kun unohdin hanskat autoon... Verijälki oli tällä kertaa aika tuore, joten vauhti oli ihan huipussaan. Täten mun oli pakko kietaista liina kämmenen ympärille, jotta saisin edes jotenkin pideltyä vauhdin aisoissa. Jossain vaiheessa siinä sitten huomasin, että alkaa sormien väri muuttua sen verran pahasti siniseksi, että päätin käskyllä pysäyttää koiran, jotta saisin taas veret virtaamaan...

Sissistä pari kuvaa:

Jos ensi viikolla kaikki menee suunnitelmien mukaan, on Pikolla luvassa kyyhkystämistä, sorsastusta ja jäljestämistä!

Arvostetun Labradorien Derbyn voitti tänä vuonna Pikku-Uikun Rolle Vantti, joka on Pikon puoliveli samasta isästä! Onnittelut! Mestaruudessa puolestaan toiselle sijalle ylsi Sissin emänisä Brando! Myös Pikon isä Okko sekä Sissin vanhemmat pärjäsivät hienosti! On siinä lapsosilla vielä kiinni otettavaa... :)

Pakollista lepolomaa

Mulla on ollut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia olla yhteisymmärryksessä tietokoneeni kanssa, enkä ole saanut tänne liitetyksi valokuvia, joten enpä ole sitten kirjotellutkaan! Tosin eipä täällä mitään erikoista ole tapahtunutkaan...

Piko sai viime viikolla jalkaansa neljä tikkiä ja näin ollen pienen pakkolevon. Tikit lähti heti parin päivän päästä itsestään pois, joten sitten hoideltiin avohaavana. Onneksi haava on parantunut hyvin ja uskoisin, että kyyhkyjahtiin se voi lähteä. Alkaa olemaan muuten aika paljon virtaa koirassa, joka on 10 päivää ulkoillut pelkästään hihnassa. Ja lenkkejä ei olla tehty yhtään! Onneksi Pikon pääkoppa kestää! Ens viikolla aletaankin sitten taas treenata, jotta syksyn kokeissa olis edes jonkinlaisia mahkuja...

Sissin kanssa edetään edelleen rauhallisesti.  Noutoja tehdään vauhdikkaasti ja palautuksetkin alkavat pikku hiljaa ehkä sujua! :)

Tässä on sellainen erittäin hauskasti epäonnistunut kuva, että pakko laittaa esille: (klikkaa kuvasta suuremmaksi)

Treenikaverit ovat saaneet hienoja ykköstuloksia kaikissa eri luokissa, Pikon Noita-siskokin sai avo1, mahtavaa!! Myös Sissin emä Etta sai avo1!

Illan lisäys: Tulin juuri metsästäjätutkinnosta ja kortti napsahti! :)

Piko nome-b-kokeessa

Uramme ensimmäinen nome-b-koe oli erittäin lyhyt ja ytimekäs. Ekana tehtävänä oli maaohjaus, rannan suuntaisesti, polvenkorkuisessa rantaheinikossa. Välissä oli oja, johon pysähtyi, mutta meni lopulta riistalle. Riistana oli heinäsorsa, jonka ei missään tapauksessa pitänyt olla Pikolle mikään ongelma, mutta toisin kävi. Nuuskaisu, tuijotus minuun ja pyörähtäminen riistan päällä. Eli se siitä sitten. Itse en tota pyörähtämistä nähnyt, käänsin katseen pois, kun Piko aloitti tuijotuksen. Harmi juttu, ei voi muuta sanoa.

Nuorempana Pikoa selvästi inhotti riistat, mutta nykyään koen kieltäytymisen ihan totaalisena keskisormen näyttelynä... Niinpä tänä aamuna meillä oli ensimmäisenä sorsatreeni. Tarkoitus oli puuttua siihen minuun päin tuijotteluun ja saada koira nappaamaan lintu saman tien suuhun. Melko mukavasti tähän päästiin puuttumaankin ja seuraavat noudot teki nopeasti ju hyvin... ;) Piko lähti tänään mökille miettimään asioita ja minä keskityn Sissiin. 

Ainakin kahdella Sissin siskolla on alkaneet juoksut jo 6,5 kk iässä. Sissi saa kyllä luvan pitää jalat ristissä vielä monta monta kuukautta! Strategiset mitat tällä hetkellä on 16,3kg ja 49 cm. Korkeutta ei omien mittauksieni mukaan ole viimeseen kuukauteen tullut, mutta paino kasvaa noin 300g viikossa.

Pikolle mejästä VOI3

Päästiin Pikon kanssa mejä-kokeeseen mukaan varasijalta. Tulihan sieltä onneksi tulos. Herkässä näyttää nyt olevan verijäljen vaihtaminen hirven tai muun eläimen jälkiin, joten tätä puolta pitää petrata. Lähdemme siis ensin etsimään hirven jälkiä ja teemme sinne sitten verijäljen. Kaksi hukkaa tuli ja molemmat ihan selkeästi sorkan jälkien takia. Jälkimmäisessä hukassa oli oikein hirvien valtatie, josta löytyi myös suuret kasat jätöksiä. No, ahneena koirana Piko sitten niitä popsimaan. Hetken aikaa touhua katseltuani kysyin tuomarilta luvan kieltää koiraa... Seuraavana päivänä sitten rampattiinkin ulkona useasti... Näitä hukkia lukuunottamatta jäljestys oli kuitenkin mallikasta ja hienosti merkkasi makauksetkin! Katkokulma ei tuottanut vaikeuksia ja taisipa olla ensimmäinen koe, jossa tuomari ei huomauttanut vauhdista, joten alan itsekin selvästi oppimaan!! :) Tosin, tällä kertaa tuomarillakin oli aika pitkät jalat... ;) Uusia ilmoittautumisia on syksylle laiteltu.

Niin, juhannuskin vietettiin. Koiraporukka oli tälläinen:

Pommi-lansu oli Sissin mielestä aluksi TOSI pelottava, mutta hiljalleen toisiinsa tutustuen Sissikin rentoutui ja nautti seurasta!

Lomalla käytiin mökillä, jossa tapahtui ihmeitä! Arkajalka-Piko lähetti Sissin ensin heikoille jäille (=laiturille) ja katseli Sissin hyppyjä hetken todeten, että ei se kuollutkaan, joten:

PIKO TODELLAKIN HYPPÄSI LAITURILTA! Ja ainakin kahdesti! :) Myös veneestä hyppyytettiin Pikoa.

Sissikin hyppi, hiukan varovaisemmin:

Käytiin myös veneilemässä, joka oli Sissille ihan uusi juttu. Piko oli aikoinaan aika suuri veneen pelkääjä, mutta nykyään se on ihan into piukassa koko ajan tunkemassa mukaan. Aika on tehnyt tehtävänsä! Sissi rauhottui myös mukavasti, kun käytiin soutelemassa, mutta kyllä sitä eka kerta vähän jännitti.  Mökkeily oli Sissille muutenkin rankkaa, se ei ollut kyllä hetkeäkään vapaaehtoisesti paikoillaan, vaan kokoajan tutkimassa rantaa ja muita paikkoja. Tasaisin väliajoin se kävi uimassa helteisessä kelissä ja pelkään kokoajan, ettei vaan tule vesihäntää... Mutta sitten tuli väsy ja kuorsaus kuului varmaan naapuriin asti:

Lomalukemisena mulla on ollut Gunilla Wedeenin Arjelle kultareunus. Erittäin mielenkiintoista tekstiä noutajan kouluttamisesta, suosittelen!

Loppuviikolle on vielä kaikenlaista ohjelmaa, mutta siitä sitten lisää, jos toteutan suunnitelmat... JOS. ;)

Sissin karkureissu

Tänään aamulla käytiin koirien kanssa ulkona puoli kuuden aikaan, niin kuin aina. Oltiin ihan tossa kotinurkilla, ulko-ovelle ehkä 30 metriä ja Sissi jäi vähän jälkeen hajumaailmansa kanssa. Tultiin Pikon kanssa jo ovelle ja odoteltiin Sissiä, jota ei vaan kuulu eikä näy vaikka jo huutelinkin. Ei muuta kun Piko sisään ja pillin kanssa Sissiä hakemaan. Vaan eipä neitiä löytynyt mistään! Sissi teki siis ihan täydellisen katoamistempun ihan meidän pihan vierestä. Siinä sitten aamusella tukka pystyssä huutelemaan ja etsimään ja tulihan noita naapureitakin heräteltyä. Jossain vaiheessa ilmotettiin poliisille ja paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen. Ja tietysti töihin, että nyt on tilanne päällä, enkä pääse ihan vielä hommiin...

Siinä sitten kolmisen tuntia pyöritiin ympäriinsä ja aina joku päivysti kotiovella. Kolmen tunnin etsinnän jälkeen tuli soitto eläintalolta, että sinne toimitettiin polvenkorkuinen musta koira. Sissi oli ollut jo kuuden aikaan jonkun rivitalon pihassa pyrkimässä sisälle ja he olivat toimittaneet Sissin eläintalolle. Valitettavasti meille ei saanut kertoa, mistä Sissi löytyi, joten ei päästy edes kiittämään löytäjiä. 

Mutta tärkeintä on, että Sissi voi nyt hyvin ja on taas kotona. Aikamoinen aamu!

Näillä ajoilla on jonkinmoinen huono karma, nimittäin melkolailla tasan kolme vuotta sitten Piko-pentu teki myös kolmituntisen karkuretken pelästyttyään ukkosta. Silloin rampattiin kaatosateessa pientä pentua etsimässä ja lopujen lopuksi se löytyikin noin 50 metrin päästä autokatoksesta. Kamalia hetkiä!

Pikon siskot  Noita ja Sentti ovat saaneet hienot mahtavat tulokset nome-b-kokeista, Noita AVO2 ja Sentti AVO3. Me onnittelemme ja nostamme hattua korkealle! 

Kohta vietellään juhannusta ja ensi viikolla jatketaan taas treenien parissa.

Pentutapaaminen

Eilen oltiin Sissin pentutapaamisessa, johon oli saapunut upeasti 10/11 pentua. Tehtiin luoksetuloa, damin noutoa, varikseen ja lokkiin tutustuminen sekä kanijälki. Lisäksi Sarkkisen Tomi piti lyhyen puheen noutajan koulutukseen liittyvistä asioista, jonka aikana koirat harjoittelivat ryhmässä hengailua ja rauhoittumista. Mukava päivä oli kyllä kaiken kaikkiaan ja Sissikin käyttäytyi pääasiassa oikein kivasti. Saimme taas  hyviä ohjeita jatkoa ajatellen. Maijan ottamia kuvia täällä. Kovin olivat samannäköisiä kaikki pennut tässä vaiheessa ja mukavanoloisia. Sissi on hiukan muita pienempi.

Aamulla otettiin Pikon kanssa riistatreeniä vesisateessa. Tällä kertaa oli se päivä, jolloin veteenmenopaikka olisi Pikon mielestä pitänyt valita vähän kauempaa, mutta en antanut vaihtoehtoja vaan määräsin paikan, mistä mennään uimaan... Hakuruudussa ekan variksen kohdalla pidettiin tuijotuskilpailua "onko ihan todella pakko ottaa"? Känsin selän sanomatta mitään ja tunsin silmät selässäni. Hetken tuijottelun jälkeen alkoivat vaakut tulla käteen.

Piko on seuraavaan mejä-kokeeseen taas ekalla varasijalla...

Uusia valokuvia

Tämän päivän ulkoilut kuvina on nyt galleriassa. Piko teki elämänsä parhaimman riistahakuruudun.....

Kuulumiset lyhyesti

Pikku-Sissi täytti jo huimat 6kk ! Onnea Sissi !! :)

Pikon eka voi-luokan mejäkoe päättyi voi2-tulokseen. Rankat sateet olivat ilmeisesti levittäneet veret pitkin Valkealan metsiä, joten menokin oli sen mukaista. Kyllä nimittäin pyörittiin pusikoissa ja ihan urakalla... Alkumatkasta Pikon nenän edestä nousi ilmaan pyy. Siinä säpsähtivät kyllä kaikki jäljellä olevat ihmiset ja koirakin. Napakan kiellon jälkeen Piko jatkoi jäljestystä, mutta ilmeisesti se tirppa jäi vaivaamaan, kun hetken päästä Piko suuntasi katseensa puiden latvoihin ja nousi jopa takajaloilleen runkoa vasten ???  Tässä kohtaa sitten tuli se hukka. Normaalisti nopeasti jäljestävä Piko teki nyt niin paljon lenkkejä, että menimme lähes yliajalle, eli jäljestys kesti noin 40 min. Mutta hieno tulos kuitenkin saatiin! :)

Kesäkuulumisia

Taas on aikaa hurahtanut... Sissi kasvaa tasaisesti, mutta aika hitaasti. Tällä hetkellä painoa on 14,6 kg. ja korkeutta epävirallisesti 49cm. Viikon päästä Sissi täyttää jo 6kk, aika hurjaa! Piko painoi 6kk iässä 19 kg ja oli 55 cm korkea. Sissistä tuskin tulee yhtä iso, kun Pikosta, mutta saishan tuo vielä vähän kasvaa. Viime aikoina on ollut ihan pakko vähän vähentää Sissiltä ruokaa, kun tuntuu kertyvän tuohon vatsaan ja alkaa penska näyttää ihan lihavalta!

Sissi on aivan ihana vesipeto! Tulee aina väkisinkin verrattua sitä Pikoon, vaikkei aina kannattaisi, mutta Piko ei ole IKINÄ mennyt veteen uimaan asti ilman, että sinne olisi heitetty jotain noudettavaa. Mutta mitä tekee Sissi? No heti tilaisuuden tullen käy heittämässä uimalenkin! Toistaiseksi ei rannan muodolla tai veden kylmyydellä ole ollut väliä, yhtä innoissaan on Sissi mennyt äkkisyvään lampeen ja jääkylmään Kymijokeenkin! Toivottavasti tämä ominaisuus ei ikinä katoa! Olen kuitenkin vähän yrittänyt kattoa, ettei olisi mitään pahoja oksankarahkoja Sissin uimareitillä.

Piko treenaa vaihtelevasti. Se saattaa tänään jättää syvät jarrutusjäljet rantaan ja liikuttaa jalkojaan vedessä vain tarpeellisen vähäisesti välttääkseen hukkumisen ja huomenna taas saattaa mennä ihan täysillä veteen. Vielä kun joku päivä keksisin jonkinlaisen yhtäläisyyden tälle touhulle, jotta saisin aina sen menemään samanlaisella draivilla missä tahansa treenissä. Mission impossible, maybe. Mutta sen olen kyllä huomannut, että treenit pitää ohjaajankin todella ottaa tosissaan heti, kun koira lasketaan autosta ulos. Niinkuin monet kokeneet ohjaajat ovat valistaneet, niin koira peilaa ohjaajan fiiliksiä ja aina kun treenataan, tehdään täysillä!

Viime viikolla oltiin lyhyessä iltakoulutuksessa, jossa kouluttajina olivat Pia Riiheläinen, Ville Seppälä ja Miso Sipola. Vesitreenin Piko teki veltosti, mutta meni sentään veteen. Tässä olisin kyllä sanut olla tarkkana jo siellä autolla, kait olivat kouluttajat jo liian tuttuja ja tuli mentyä ihan takki auki. Sitten kun siirryttiin pellolle, aloin jännittämään Mison suunnitelmia ja kiristin hihnan Pikon korvien taakse ja johan koirakin valpastui! Pellolla meni ihan hyvin! :)

Tänään tehtiin pari vesimarkkeerausta ja vesilinjaa sekä rannasta heti metsään selän taakse hakuruutu. Eli kaikkea sekaisin. En tiiä, mistä Piko ne energiat löysi, mutta treeni meni ihan loistavasti ja lopussakin olisi ollut vielä intoa! Hieno homma! Sissikin sai lopussa pari vesinoutoa ja kävelin sen kanssa hakuruutuun ilman käskyä ja aivan loistavasti nousi sinne jääneet kolme damia maasta ja palautukset suoraan käteen! Kunpa molemmat koirat toimisivat aina tällä tavalla! :)

Viikonloppuna Pikolla tulikaste. Ensimäinen mejä-koe voittajaluokassa..............

Kuulumisia

Sissillä vaihtumassa kulmahampaat, emme tee dameilla tällä hetkellä mitään treeniä, vaan pelkästään pehmeillä tavaroilla, hanskat tai villasukat ovat erittäin hyviä. Tottiskentällä se on kuin vanha tekijä, käytän paljon nameja vielä tällä hetkellä. Riistaan ollaan tutustuttu ja kovasti Sissi haistelee ja maistelee ja ottaa kantoonkin viimeistään sitten kun vähän käyn heilauttamassa tirppaa. Sissi ei ole vielä noutohullu, mutta toivottavasti siitä sellainen vielä joskus tulee. Nyt tavoitteena onkin tehdä 1-2 onnistunutta noutoa kerrallaan innostuneesti, palautuksista emme vielä niin välitä. Myöskään paikallapysyminen ennen noutoon lähtöä ei ole vielä ajankohtaista vaan Sissille heitellään ainoastaan paukkuja tai sitten tuulitreenejä, jossa pentu itse ilman käskyä löytää noudettavan esineen. Ja aika kivasti ne hanskat ovat sieltä nyt nousseetkin. Mutta ehdottomasti teemme näitä vielä tutuissa paikoissa.

Tänään ajettiin yön yli muhineet verijäljet. Sain tehtyä Sissillekin valjaat Pikon vanhoista säädettävistä autovaljaista. Alueella on nähty paljon hirven jälkiä ja taisivat sotkea Sissin jäljen viime yönäkin, sen verran päättäväisiä pistoja Sissi teki pois jäljeltä. Mutta tällä kertaa Sissin jäljestys oli jo erittäin vapautunutta ja se jopa heilutti hiukkasen häntäänsä koko matkan ajan!! Sissihän ei heiluta häntäänsä samalla voimalla kun Piko vaan sen heilutus on erittäin pientä ja melko huomaamatonta. :) Selvästikin Sissi alkaa päästä jyvälle jäljestämisestä ja se taisi ihan jopa tykätä siitä! :)

Piti oikein netistä tarkastaa, että miten se oikeaoppinen katkokulma voittajaluokan jäljessä menee ja tehtiin Pikolle sitten sellainen. Vaikea uskoa, että Pikon vauhti koskaan rauhoittuu, kyllä se on vaan minun yritettävä muistaa hidastella. Aiemmin tehtiin melkeinpä aina kulmiin makaukset, joihin koira pysähtyi, mutta nyt kun kulmissa ei olekaan makauksia, meinaa Piko mennä aina ohi. Mutta narunmittaisen koukkauksen kautta palaa takaisin jäljelle. Katkokulmassakin teki reilun narun mittaista ympyrää, kunnes löysi taas jäljen. Piko on ilmoitettu tulevana viikonloppuna mejä-kokeeseen, mutta olemme ensimmäisellä varasijalla...

Jospa illalla mentäisiin taas Sissin kanssa hengailemaan taipparikurssille, pääsee pentu kattelemaan vesityöskentelyä!

Touhukas viikonloppu takana

Nyt on hyvä omatunto kun on ehtinyt koirien kanssa puuhailemaan viime päivinä kovasti. Tänään jäljestettiin, Sissille taas ihan perusjälkeä ja hyvin se pääsi loppuun asti omatoimisesti. En päästänyt sitä paria metriä kauemmaksi jäljestä. Pikon jäljessä oli mittaa ehkä noin 400-500 metriä ja mukana kulmia, makauksia suorilla pätkillä sekä suoria katkoja. Kulmat oli ehkä vaikein osa, ne meinasivat mennä pitkäksi, mutta pienen koukkauksen kautta takasin jäljelle. Pikon jäljestystä on hieno katsella kun se on niin tosissaan ja innoissaan.

Sissille paukuteltiin ekaa kertaa starttarilla ja sulateltiin taas varista. Vaakku oli viety metsään pienen jäljen päähän ja Sissi jäljesti vapaasti ilman käskyä ja löysi vaakun. Kävin vähän liikuttamassa vaakkua, jonka jälkeen Sissi otti hyvän kanto-otteen ja kantoi polleasti. Pussillinen makkarapalasia tekee ihmeitä ja Sissi terästäytyy, kun tehdään perustottista. Ihana pentu, niin kiltti, että jossain vaiheessa varmaan kostautuu tämä ajatusmaailma... Onneksi kuitenkin tekee mukavasti perustottistakin, kun oikein otetaan namit esille ja oikealla asenteella mennään. Susannalta saatiin hyvä neuvo tehdä tässä vaiheessa noutoja pelkästään villasukista tai hanskoista tms. tehdyillä "palloilla", ettei herkkiin ikeniin satu.

Piko joutuu alistumaan kyllä välillä, kun revitään korvasta tai ravistellaan niskanahasta ja Piko vaan tuijottaa mua, että tee jotain. Mutta minä en tee mitään, sanokoon neiti itse. Aika hyvin Sissi kuitenkin osaa lukea Pikon eleitä ja lopettaa kiusaamisen pienestä merkistä.... :)

Valokuvia

Muutama valokuva lisätty galleriaan...  Joku oli vaan kääntäny auringon ihan väärälle puolelle... :)

Piko juoksee ja Sissi tokoilee

Iltapäivällä vahvistui se, että Pikon juoksut alkoivat... Mukava aloitus koekaudelle...

Sissin kanssa käytiin kentällä ja se oli tapojensa mukaisesti oikein ihana. Fontellin Susanna piti meille lähes yksityistunnin, lähinnä juteltiin pennun kouluttamisesta. Ei me ihan hakoteillä onneksi olla.

Tammelan WT-koe, AVO0

Tulipahan käytyä sitten kokeilemassa avointa luokkaa.... Piko näytti malliesimerkin siitä, kuinka nartun pää voi seota, kun juoksut alkaa ihan lähipäivinä... Moni olis varmaan keskeyttäny jo ekan rastin jälkeen, mut en minä viittiny, kun sinne asti oltiin ajeltu ja sää oli mitä mahtavin. Piti merkkailla vissiin joka rastilla, siis aika katastrofi!

Kokeessa oli kolme täsmälleen samanlaista rastia. Ensin laukaus ja ykkösmarkkeeraus sekä ohjaukselle laukaus. Ensin otettiin markkeeraus ja sit ohjaus, joka oli melkoisen pienessä kulmassa markkeerausdamiin nähden. Kaikilta kolmelta rastilta saatiin markkeerausdami ylös, mutta ohjausdamia ei mistään. Piko kävi joka kerta ihan damin vieressä, vikalla rastilla taisi käydä jopa haistelemassakin.....!! Kamalaa vääntämistä siis kolmella rastilla ja päättyivät jokainen tyhjänä pois kutsumiseen, kun alkoi koiralta into loppua. Ei hyvä Pikolle. Näistä kaikista siis nolla pistettä.

Lähihakurasti oli yllättävän helppo, siinä jouduin myös muutaman kerran pillittämään. Pisteet tippuivat koiran haluttomuuden takia. Tästä 10 pistettä.

Eka markkeeraus/ohjaus-rasti oli aika vaikea, mutta muut olis kyllä olleet suoritettavissa. Vaan eipä tässä avo-luokassa kukaan ykköstulosta saanut... Kotimatkalla yritin keksiä jotain hyvääkin tästä päivästä, eipä tullut juuri mitään mieleen... Taakselähetykset toimi aika hyvin ja sokkona lähti linjalle joka kerta hyvin.

Piko jää nyt juoksutauolle, korkeintaan joitain paukkuja vois heitellä. Koekalenterista kattelin, että seuraava mahdollinen wt-koe on heinäkuussa, joten nyt on sit taas aikaa treenata...

Mietteitä toimitsijan näkökulmasta

Tämä päivä tuli vietettyä Kaakon WT:n toimitsijana. Muutama pieni juttu, mikä ohjaajien käytöksestä jäi mieleen:

• ole näkyvä, tumma ohjaaja ei todellakaan näy tummasta taustasta
• puhalla pilliin voimalla, tuuli saattaa helposti viedä äänet, sama juttu sanallisissa käskyissä
• ohjaajan pitää myös markkeerata, jotta osaa ohjata koiran oikeaan paikkaan
• monet vihelsivät lähihaku-pillitystä 20-30 metriä väärässä paikassa???
• älä päästä koiraa liian kauas, puhalla pilliin ajoissa

Onneksi nähtiin myös loistavia suorituksia ja Kaakon omia jäseniä nähtiin runsaasti myös palkintopallilla. Varsinkin Korialta, hienoa!! :)

Kaikenlaista

Piko ehti täyttää jo kolme vuotta! Sen kanssa pitäisi viikonloppuna startata wt-kokeessa, mutta uskon edelleenkin, että juoksut alkavat vielä, eikä tartte lähteä.

Sissin kanssa ollaan harjoiteltu postin tuomista laatikolta. Piko on joka ikinen päivä yhtä innoissaan menossa hakemaan postia ja Sissikin on tämän huomannut. Alussa luovutin Sissille vaan Lidlin mainokset, mutta onpahan tuo pari kertaa tuonut sanomalehdenkin! Hyvä Sissi! :)

Kaikista eniten voin olla kuitenkin ylpeä meidän koiranruokintasessiosta. Nykyään saan otettua molemmat koirat sivulle istumaan, vien ruokakupit maahan ja palaan takaisin lähettämään koirat yksitellen kupeilleen. Vaihtelen aina, että kumpi saa mennä ekaksi. Ja kuvitelkaa, tämä kaikki ilman järkyttävää sähellystä ja säätöä!! :)

Nenät käyttöön verijäljellä

Tänään tehtiin kauden ekat verijäljet. Pikon jälki jotain 200-300 metriä ja Sissille noin 30m. Pikon jäljellä oli pari katkoa ja makausta, sekä kulmat ilman makauksia. Ja täysillä mentiin. Nenä kävi tiuhaan ennen jälkeä ja sai ihan kunnolla tampata kantapäitä maahan, että vauhti pysyi edes kohtuullisena "kävelyvauhtina". Ei mitään ongelmia, päästiin hienosti kaadolle.

Sissin eka jälki oli ihan suora, alussa ja lopussa makaukset. Sissi nuuhki alkumakauksen tarkasti, vähän maistelikin ja jäljesti sitten sopivan hitaasti erittäin tarkkaavaisena jokaisen pisaran tutkien. Pari kertaa poikkesi jäljeltä, mutta palasi aina itse takaisin. Tosi hieno aloitus molemmilta koirilta, tästä on ilo jatkaa jälkitreenejä. :)

Molemmat koirat käytettiin tänään rokotuksilla. Sissillä painoa nyt vähän alle 11kg. Iltapäivällä käytiin vielä Einstein-kultsun kanssa pienellä yhteislenkillä. Sissi tykkää Einsteinista, kun se on niin rauhallinen, eikä tee yllättäviä liikkeitä Sissiin päin. :) Nyt onkin sitten väsyneitä koiria meillä, onneksi huomenna saavat kunnon lepopäivän.

Eilen Sissi oli mukana kun pyörähdin taipparikurssin avauksessa. Siellä palkkasin kontaktin ottamisesta ja käveltiin rauhallisesti koirien joukossa. Tosi nätisti oli Sissi! Annoin kannettavaksi variksen siiven ja kestokanin ja molemmista Sissi tykkäsi.

Pikon mölli-wt

Eilen osallistuttiin Pikon kanssa epäviralliseen wt-kokeeseen avoimessa luokassa Paukun majalla. Tuomareina olivat Jukka Simpura ja Päivi Hietaharju. Aivan loistava tilaisuus tsekata koiran iskukyky! Suunnaton jännitys iski päällensä heti, kun numerolappu tuli käteen. Varsinkin, kun piti startata ekana...

1.Rasti
Pätkä seuraamista, aivan kamala, jouduin käskyttämään. Kaksi heittoa ja laukausta, joista lähimmäinen nostettiin ylös ja kauimmainen haettiin. Piko joutui hetken etsimään pysyen kuitenkin alueella. 16 pistettä.

2.Rasti
Ykkösmarkkeeraus metsän puolella, selkeässä puutomassa väylässä, alokasluokan markkeeraushajujen ylitys. Onnistui hienosti. 20 pistettä.

3.Rasti
Metsätiellä pienen kumpareen takana markkeeraus, jonka jälkeen linja hiukan kauemmaksi. Markkeeraus meni hyvin. Metsän hajut vetivät puoleensa liikaa (ruokintapaikka), eikä tullut heti pillistä kutsuttaessakaan.... Loppujen lopuksi ohjausdami kuitenkin saatiin ylös. 11 pistettä.

4.Rasti
Ohjaus lähihakuun hakkuuaukon reunaa pitkin. Alokasluokas lähihakualueen ohi olisi pitänyt päästä... Ei toivoakaan saada Pikoa menemään umpihankeen (tai siis eihän siellä paljoa lunta ole, mut se riittää meidän prinsessalle). Tästä 0 pistettä. Ohjaaja olisi voinut hiukan muuttaa myös lähetyssuuntaa...

Tästä lähdemme sitten treenaamaan ainakin taaksepäin lähetyksiä ja seuraamista... Juoksuja odotellaan kuitenkin alkaviksi edelleenkin, sen verran ärsyttävää on Pikon käytös... Eli ei treenailla mitään pitkiä pätkiä.

Ensi viikolla olisi tarkoitus korkata jälkikausi, myös Sissin kanssa! :) Lisäksi ohjelmassa on molempien rokotukset.

Treeniä ja vähän muutakin

Pikolle tehtiin tänään pitkästä aikaa hakuruutu. Löytyi metsästä jo sellanen sopiva pläntti, jossa lunta oli enää vain vähän. Piko teki hyvää hakua, olin tyytyväinen. Jatkossa tarttee varmaan myös vähän laajentaa ruudun kokoa. Piko lepäilee nyt pari päivää ja lauantaina olisi tarkoitus mennä mölli-wt-kokeeseen. Pikon treeni-into on viime aikoina ollut taas vähän alakantissa, ehkä ne juoksut kohta alkaa... Joten nyt se ei pääse tekemään yhtän mitään ennen lauantaita... 

Sissille on heitelty palloa. Se  täytti jo 4kk ja pitäis vissiin alkaa tehrä jotain... Mutta kun se on vielä niin pieni... :) Siispä tänään se lähti mukaan kentälle... Ja voi että kuinka hienosti se loppujen lopuksi käyttäytyikään! Eihän me mitään kummempia siellä tehty, mutta olen tyytyväinen sen kontaktin ottoon muhun päin! Hampaita on vaihtunut jo usempikin ja painoa sillä on tällä hetkellä hiukan vajaa 10 kg.

Tänään käytiin päivällä metsässä, Sissikin sai metsämaata tassujensa alle ekaa kertaa elämässään. Ja kylläpä siellä olikin haistelemista ja maistelemista. Viime viikolla se jo oksensi kertalleen, kun oli maistellut vähän liikaakin... :( 

Parin viikon takaisia kuvia on lisätty galleriaan.

Nyt Sissiltä on lähtenyt jo kaksi alaetuhammasta!

Tässä irrotellaan lisää hampaita, Piko-ahmatti on omansa jo syönyt:

Menneen viikon kuulumisia

Pikon kanssa on treenattu kovasti. Selväksi tuli taas se, että lumihangessa on ihan turha treenata, jos haluaa koiran motivaation säilyvän korkealla. Seuraava ongelma onkin sitten damin vaihtaminen. Nyt se on keksinyt tämän mukavuuden...

Vasemmalla Sissin sisko Zeta:

 

Sissi on kuluneen viikon aikana kasvattanut painoaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mutta ei se silti lihava ole! :) Ja tänään sillä alkoi jo heilua ensimmäinen alaetuhammas!! Siis 15 viikon ikäisenä! Käytiin Helsingissä morjestamassa koirien siskoja. Sissi oli niin rauhallinen, että väkisinkin hiipii mieleeni kauhukuva kahdesta flegmaattisesta noutajasta..... Sissi on kotona tosi kiltti ja suloinen. Se ei missään tapauksessa tee tahallaan mitään pahaa kenellekkään. Kunhan noi lumet tuosta lähtee ja päästään kunnolla hurvittelemaan ulos, niin toivon vauhdin löytyvän. No, okei, puree se nytkin tuolla mattoa.... :) Siis oikein reipas se on ja juoksentelee ulkona, jos vaan löytyy pitävää pintaa. Mutta ei missään nimessä mikään villi tapaus.

Zeta karkaa:

Sissin kanssa ollaan opeteltu pari kertaa etsi-käskyä juuston palasilla. Ei tarvinnut montaa kertaa kertoa ja sitten lähtee jo ihan sokkonakin. Samassa paikassa sisällä tehty siis toistaiseksi joka kerta.

Lauri Lokki heräteltiin tuolta pakastimesta ja molemmille koirille kelpasi tämä oikein puhdas ja hyväkuntoinen lintu. Sissin suuhunhan se oli aivan liian iso, mutta kunnon ote siivestä riitti minulle. Siis jopa Piko otti kerrasta!

Meillä olis lauma käpylehmiä!

Sissillä on uskomaton hinku kantaa aina pieni männyn käpy sisälle. Ja sitten se joko ehtii murskaamaan sen matolle ja muuttamaan mössöksi tai sitten ilkeä emäntä yrittää pyytää luovuttamaan tämän aarteen. No ei, Sissi vaihtaa käpysen kiltisti leluun ja sitten jää ihmettelemään, että mihin se oikein TAAS katosi... Ja seuraavan kerran kun ollaan ulkona, sama homma... Meillä on piha käpyjä täynnä....

Pikon kanssa ollaan nyt pari viikon aikana päästy tekemään ihan mukavia treenejä ilman hirveän upottavaa hankea. Ollaan tehty pitkää linjaa, lyhyttä linjaa, pitkiä markeerauksia, lyhyitä markkeerauksia, ykkösiä ja kakkosia. Pikon motivaatio on ollut kohdallansa ja vielä useammankin noudon jälkeen vauhti on ollut Pikon aikaisempiin vauhteihin nähden hyvällä tasolla. Ihan selvästi se on piristynyt myös uusista treenipaikoista! Tai sitten sillä on kevättä rinnoissa ja se liihottelee tulevien juoksujen takia ilmassa..

Sissi oli maanantaina mukana koulutuskentällä. Ensin se meinasi vetää ittensä ihan kuristuksiin, mutta huomasi sit kai, ettei se kannatakaan... Hengailtiin siellä ja katteltiin, kun muut treenas. Käyttäytyminen oli mun mielestä ihan asiallista.

Viikonloppuna olisi taas tilattu aurinkoa ja hyviä treenejä!

Vapaapäivällä...

Sainpas sittenkin kuvan Sissin tunnistuspilkusta, huonon kuvan, mutta saa siitä selvän:

Illalla vielä treenaamaan Pikon kanssa...

Kevättä odotellessa

Meillä odotellaan kevättä ja kesää jo kovasti. Viime päivinä koirien ulkoilutus on onneksi ollut vähän helpompaa, kun hanki kantaa Sissiä jo ihan kevyesti ja Pikoakin suurimmaksi osaksi, välillä se humpsahtelee. Pääsee Sissikin ottamaan vähän etäisyyttä... :)

Tänään käytiin Sissin kanssa ottamassa rokotteet ja vielä kuukauden päästä mennään ottamaan Rabies. Silloin rokotetaan samalla käynnillä Piko. Sissin paino 13 viikon ikäisenä 7,9 kg. Aiemmin pahasti mäyräkoiran rakennetta muistuttava Sissi on nyt onneksi alkanut kasvattaa jalkojaankin!

Sissi 13vko ja Piko 2v 11kk:

Tänään bongasin pihasta sopivan käytävän (lumikinosten ansiota) ja tein siinä Sissille kaksi noutoa tennispallolla. Se on jo ihan noutohullu, onneksi palautti molemmat kerrat hienosti, niin lopetin sitten siihen. Olen toistaiseksi aina pitänyt sitä käsillä kiinni aina siihen asti, kunnes pallo pysähtyy, kun tota intoa näyttää olevan. Se ei kuitenkaan onneksi rimpuile, vaan malttaa odottaa itsekin.

Olen kovasti yrittänyt saada valokuvaa Sissin tunnistuspilkusta siinä kuitenkaan onnistumatta. Sillä on nimittäin kielen alla pieni musta piste, joka välillä vilahtaa, kun se oikein lipoo huuliaan, hauska yksityiskohta! :)

Pikolle odottelen kovasti jo juoksuja. Jos väli on sama kun ekalla kerralla, niin juoksut alkaa huhtikuun alussa. Olishan se kiva, ettei ne pilais meidän kovin täyteen buukattua koekautta... ;/ Tosiaan huhtikuun alkupuoliskolla aloitellaan mölli-wt-kokeella, mahtava tilaisuus tsekata taidot, jos vaan lumet ehtis edes vähän sulaa. Muutama mejä-ilmoittautuminen on jo laitettu heti alkukesään ja kyllähän nuo alkukesän wt-kokeetkin kovasti kiinnostaisi, mutta katotaan nyt. NIMITTÄIN olen viime aikoina treeneissä huomannut, että kyllä on otettava käyttöön ihan joka kerta pieni haltuun otto ennen treeniä. Se voi olla ihan vaan pari askelta seuraamista, mutta selvästikin tarvii välillä vähän ravistaa ennen käyttöä. Tämän ravistelun jälkeen Piko on tehnyt hommia ihan kohtalaisen hyvin, lyhyissä treeneissä motivaatio on säilynyt, ehkä se iän myötä saa sitä sitkeyttäkin... Tuntuu hurjalta ajatella, että tulevana kesänä voitaisiin aloitella myös Sissin kanssa koeura taippareiden merkeissä, kun tyyppi on itsekin vielä pupun kokoinen! Myöhään syksyynhän se menisi, eikä taippareiden kanssa pidetä kiirettä, katellaan, miten pentu kehittyy...

P.S. Nyt on muuten tarvikemyynnissä uusia pyyhkeitä, pieniä limenvärisiä ja isoja ruskeita, joihin on brodeerattu Kaakon Noutajakoirayhdistys sekä kokomustia dameja!!!

Nahkamasu on historiaa

Niin se vain on, että Sissin ihanan pehmeästä nahkamasusta ei ole enää paljon jäljellä vaan sinne kasvaa jo kovasti karvoja... Nytkän se on jo komeat 12 viikkoa vanha, paino tällä hetkellä 7kg. Piko oli muutaman päivän poissa kotoa ja Sissi oli ihan eri koira. Oli kyllä mukavaa huomata, miten se sitten kuitenkin on meihin ihmisiinkin kiintynyt ja leimaantunut vaikka ei aina siltä näytäkään. Joka päivä pientä treeniä sen kanssa on tehty, istumista ja luoksetuloa ja pari kertaa viikossa noutoja. Hieno pentu, aivan ihana! <3  :)

Sissi sai matolääkkeen ja on se päässyt maistelemaan naudan ja peuran vasan luitakin. Hyvin on sen pötsi kestänyt kaikki luut ja muut "ylimääräiset" . Sissi olisi ollut sisäsiisti jo monta viikkoa, jos vaan olisin kokoajan skarppina ja hereillä sen touhuista... Pentu näyttää ihan selvät merkit, kun hätä tulee ja minä vaan en aina tajua... Harmittaa oikein, kun omaa syytä on nämä sen sisäsiisteysjutut!

Pikon kanssa harjoiteltiin tänään passissa oloa, tarkoitus oli saada treenivaakkuja, mutta saatiin vaan repullinen raitista ilmaa... Ja sitä passiharjoitusta...

Koeaika on päättynyt!

Sissin koeaika on nyt siis päättynyt ja kyllähän se meille jää. Ei epäilystäkään. Piste.

Kuva:Laura Pesonen

11 viikon ikäisenä Sissi painoi jo hurjat 6,5 kiloa. Painoa tulee sopivan rauhalliseen ja tasaiseen tahtiin. Viime viikolla vaihdettiin kolmeen ruokintakertaan. Piko lähti pariksi päiväksi Hollolaan hemmoteltavaksi ja nyt vietetään laatuaikaa pelkästään Sissin kanssa. :) Tekee hyvää meille kaikille! :)

Kevättä kohden ihan selvästi!

Tällä viikolla on ollut mahtavat aurinkoiset kelit. Aurinko sulattaa jo lunta ja päivä on pidentynyt huimasti. Sissi on ollut nyt meillä jo kolme viikkoa. Tuntuu, että sen kanssa pitäisi touhuta enemmän, mutta toisaalta onhan se vielä niin lapsi, että ihan nämä arjen pikku asiat on hyvä opetella ensin kunnolla. Niinpä harjoittelemme jatkuvasti luoksetuloa ja istumista. Kyllä se osaa jo muutaman sekunnin odottaa istuen ruokaansa. Hihnassa se kulkee tosi kivasti, ehkä suurin opettelu onkin ollut mulla kahden hihnan kanssa selviytyminen... Damiakin ollaan välillä heitelty. (HUOM! Olen tehnyt sitä sisällä, käytävällä, pitävällä alustalla!!) Joo, ja palautukset on kunnossa! :) Riistaa sulateltiin alkuviikosta ja siitä Sissi oli kovin innostunut.

Tässä Sissi vasta heräilee....

Ja tässä ollaan jo kovassa vauhdissa:

Kovin itsenäinenhän tuo on ja utelias, jonka takia teenkin mahdollisimman paljon retkiä uusiin paikkoihin, jossa voi huoletta pitää vapaana. Kyllä se sitten tulee aika kivasti mun lähellä.

Piko käyttäytyy edelleen tosi kivasti Sissin suhteen. Pari päivää sitten tapahtui suuri muutos, kun aina aikaisemmin Sissi on tunkenut väkisin Pikon petiin, niin nyt Sissi makoili siellä jo valmiiksi ja Piko meni itse Sissin viereen maaten. Eivätpä vaan taida kovin kauaa tuohon samaan koppaan mahtua: