Selostus Taipalsaaren WT:stä

Nyt se kauhea jännitys alkaa jo pikku hiljaa olla ohi. Piko sai yhteensä 33/80 pistettä eli tulos oli nuo0. Mutta ei me siitä lannistuta, paremmin sitten tulevaisuudessa... Romaaninhan tosta päivästä voisi kirjoittaa, mutta yritän nyt vähän pidätellä itseäni kuitenkin.

Jännitys oli erittäin kova varsinkin kahden ekan rastin ajan. Piko taisi myös huomata mun jännittämisen ja eihän Pikokaan vielä montaa kertaa ole "treenannu" tollasessa ihmis- ja koirapaljoudessa. Tästä merkkinä esim. se, että Piko pissasi aamupäivän aikana noin 10-15 kertaa, mm. kaksi kertaa rastilla, niin ei sekään ihan normaalia ole..

Rastiselostuksia: (jokaisen rastin alussa oli pätkä seuraamista ilman hihnaa)

1.Rasti Ykkösmarkkeeraus (laukaus ja heitto) pellolla, oja taisi olla välissä. Ihan perustehtävä, jota on harjoiteltu tuhat kertaa, mutta ei Piko ei löytäny damia millään. Sain käännettyä sen monta kertaa takasin päin ja aina se juoksi ohi. Ja sitten kun ei löytyny, niin alkoi into hiipua. Siis 0 pistettä.

2.Rasti Ykkösmerkkeeraus (laukaus ja heitto), pellolta lähetys ja dami tippui peltolohkojen välillä olevaan ojaan/kivirykelmään tms. Piko suoriutui loistavasti ja tästä saatiin 18 pistettä. Sydän hakkas niinkun olisin juossu 10 km täysillä. Ihan mahtava tunne!

3.Rasti Lähihaku. Kuva alla. Kreppien väliin oli laitettu dameja (en tiiä monta, ehkä 4-5) ja ne oli ilmeisesti osittain piilotettu, ei kuitenkaan kokonaan. Tähän ei tullut laukausta motivoinniksi! Kaksi damia piti hakea ja koira piti saada pysymään tolla pienellä alueella. Alussa oli seuraamista tuosta kohdasta, missä koira nyt on, tuonne ojan eteen toimitsijan luokse. Jouduin lähettämään Pikon pari kertaa, enkä oikein hyvin saanut sitä pysymään alueella. Saatiin kuitenkin loppujen lopuksi damit talteen. 9 Pistettä.



4.Rasti Linjalle lähetys, laukaus tuli. Dami oli suunnilleen tuon alla olevan kuvan koiran takana.

En meinannut saada Pikoa millään noin kauas. Sivuille ohjaukset meni molemmissa ohjaustehtävissä suht hyvin, mutta tuo kauemmaksi meneminen tuotti erityisesti tässä vaikeuksia. Loppujen lopuksi dami kuitenkin löytyi ja saatiin sittenkin 6 pistettä!

Oli kuitenkin kiva huomata, että ihan suoritettavissa noi alokas-luokan tehtävät on, kunhan saadaan vaan vähän lisää treenattua. :)

Mukava päivä kuitenkin kaiken kaikkiaan, aurinko paistoi ja eväät oli hyvät! :) Ja tietenkin päivän paras juttu oli se, että voitettiin Noita-sisko kahdella pisteellä!! :)

Lisää kuvia löytyy lähiaikoina Picasasta.

Tehotreenausta

Kumpi on kumpi?Vastaus: vasemmalla Noita ja oikealla Piko.


Viikonloppuna otettiin oikein kunnon treenausta Noita-siskon (Jummi-Jammin Noita) kanssa Taipalsaarta varten. Tai siis ainakin meidän mittapuulla oli kunnon treenit.

Lopuksi saivat koirat päästellä vähän höyryjä:

Ystävälliset siskokset:

Ja sitten taas vauhdilla:

Ja lopuksi oma-aloitteinen viilentyminen ja mutanaamio: (Piko makuulla)

Noita:

Operaatio Taipalsaari

Ovat täällä Kaakossa niin mukavia nuo kokeen järjestäjät, että päästään Pikon kanssa Taipalsaaren Working Testiin tekemään epävirallista nuorten luokkaa. Eli siis tehdään alokasluokan tehtävät, mutta tulosta ei virallisesti saada. Eli saadaan kokemusta ja harjoitusta! En tiedä sitten mitä tapahtuu, kun nyt jo jännittää ihan hulluna... Katsellaan...

Treenejä

Tänään oltiin Einstein-kultsun kanssa (ja tietty omistajansa) treenailemassa. Tehtiin pellolla markkeerauksia, eteen-lähetystä (+ tietty vähän ohjausta...) ja metsän puolella hakuruutu. Myös markkeerauksia tien ja ojan yli. Lopuksi vielä niitä ah niin inhottavia malttitreenejä, jotka on Pikolle aina vaikeita. Mutta olipa muuten kyllä tosi kiva treenailla, kun molemmat koirat teki suoritukset vähintään omalla tasollaan ja tasaisen varmasti. (Olikohan meillä liian helppoja tehtäviä?!?)

P.S. Ajatus Taipalsaaressa epävirallisessa nuorten luokassa starttaamisesta elää vielä! Tosin pistää jännittämään pelkkä ajatuskin jo niin paljon, että huh huh...

Kasvattajan luona näytillä

Eilen saatiin mahdollisuus päästä käymään Maija-kasvattajan luona. Noita-sisko samasta pentueesta lähti myös matkaan, koska me painiskellaan samantyyppisten ongelmien kanssa. Eli riistan.

Otettiin aluksi dameilla pari markkeerausta ja eteen-lähetystä motivoidusti. Ne meni ihan yhtä hyvin, kun normaalistikin. Sitten vaihdettiin sukkavarikseen ja pelkkään varikseen ja ongelmat alkoi... Loppujen lopuksi Piko kyllä kantoi varista, mutta tällä kertaa ei läheskään yhtä hyvin, kun viime aikoina kotona treeneissä. Ei edes makkaran avulla.. :)

Sitten siirryttiin rantaan, jossa ensin pari noutoa damilla. Piko meni tyylilleen uskollisesti erittäin varovasti ja hitaasti veteen, mutta ui kuitenkin. Lokki ei sitten vedestä enää tullutkaan. Piko ei siis suostunut menemään veteen. Kuitenkin sitten maalla Piko kantoi lokkia, kun vähän tuli härnäystä ja kilpailua.

Mutta sitten tapahtui jotakin erittäin positiivista: Oli kanin vuoro. Kani oli tosi iso, mutta erittäin hyvässä kunnossa. Maija veti laahausjäljen. Piko jäljestää yleensä erittäin tarkasti ja hyvin, mutta tällä kertaa lähetin sen jäljelle kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla ryntäs ihan väärään suuntaan, mutta löysi kuitenkin kanin ja sitten toisella lähetyksellä toi sen hienosti minulle. Siis tämä oli päivän paras hetki, aivan mahtavaa! Pikon toinen kanin kantaminen elämässään!

Kuva:Maija Lappalainen

Lopuksi Maija teki vielä hakuruudun variksilla. Piko alkoi olla jo selvästi väsynyt ja silloin sen kiinnostus on tasan nolla. Liikkuminen ruudussa oli lönköttelyä. Kamalan näköistä. Kyllä se taisi kaikki varikset löytää ja sitten avustuksen kanssa muutamia toikin, mutta ei tällä esityksellä taippareista läpi pääsisi.

Kuva:Maija Lappalainen


Mutta summa summarum, Piko kantoi varista, lokkia ja kania. Eli ei hassummin ja siihen olemme tyytyväisiä. Toi uintihomma kyllä kieltämättä vähän kaihertaa. Sitä täytyy mietiskellä.

Damihommat nyt kuitenkin sujuu edes jotenkuten ja vielä olis yks mahdollisuus ehkä päästä osallistumaan WT:n nuorten luokkaan. Se kyllä hirveesti kiinnostais, vois olla meidän ainoa mahdollisuus ikinä kisata missään, jos ens vuonna säännöt muuttuu ja nuorten luokkaankin tulee ikärajat... Mutta katotaan nyt.

Starttipyssy tarttis ostaa, että pystyis harjotella malttia myös laukauksen kanssa.. Kun se on meillä vielä pieni ongelma. Myöskin. :)

Kiitokset vielä Maijalle, että päästiin tulemaan!

Makkarakikkailua

Viikonloppuna oli SM-Nome Iitissä ja pääsin sunnuntaina seuraamaan finaalikoirakoita. Finaaliin oli päässyt vain 7 koiraa, eli päivä oli toisaalta ihan mukavan lyhyt. Kyllä oli hienoja suorituksia ja hattua täytyy nostaa varsinkin vesityöskentelystä, joka kovassa aallokossa koetteli koiran kestävyyttä!

Pari kuvaa Pikon "maltti"harjoituksista: (makkara on kova juttu...)